Järjestö: Suomessa ei ole katukorruptiota – mutta viranomaisten kanssa vaihdetaan kyllä "vastapalveluksia"

Suomessa ei ole katukorruptiota. Opettaja tai liikennepoliisi eivät pyydä lahjuksia, mutta paljon puhuttuja hyvä veli-verkostoja löytyy, sanoo Transparency International Suomen puheenjohtaja Jaakko Korhonen Huomenta Suomen haastattelussa.

Asia nousi jälleen esiin, kun oikeusministerin erityisavustaja Tapani Mäkinen ilmoitti eilen irtisanoutuvansa tehtävistään rikosepäilyn vuoksi. Mäkinen kirjoitti Facebookissa, että häntä epäillään lahjoma- ja virka-aseman väärinkäyttörikoksista. Mäkinen toimi ministeri Antti Häkkäsen erityisavustajana viime kesäkuusta lähtien.

Mäkisen kohdalla on uutisoitu ennekin esimerkiksi talousepäselvyyksistä. MTV Uutiset kertoi vuonna 2014, että Mäkinen olisi Vantaan kaupunginjohtajana vastaanottanut ilmaista työtä ja edesauttanut kaverinsa energiayhtiön johtoon.

Pääministeriä myöden 

Korhonen muistuttaa, että viime aikoina on esteellisyyskeskusteluja käyty monellakin taholla. Luupin alla ovat olleet tullin johtaja, valtakunnansyyttäjä ja myös pääministerin ympärillä asiasta on puhuttu.

– Suomi on pieni maa. Helposti käy niin, että joutuu olemaan tekemässä yhteisiä päätöksiä, joissa itse on osana yksityishenkilönä. Hyvä toki on, että on asiantuntijuutta. Mutta sitten pitäisi osata sanoa, että tässä tapauksessa minulla sekoittuu yksityinen etu, ja antaa juttu kaverille hoidettavaksi, Korhonen sanoo.

Transparency International on kansalaisjärjestö, joka tarkkailee sitoutumattomana korruptiota. Se julkaisee myös vuosittaisen korruptioindeksin. Suomi oli vuoden 2016 taulukossa Tanskan ja Uuden-Seelannin perässä kolmantena.

– Meillä ei ole tarkkoja ohjeita virkamiehille, että tee näin, älä näin. Laissa on kyllä selkeät kriteerit, milloin pitäisi osata asettaa asia jonkun toisen ratkaistavaksi, puheenjohtaja Korhonen sanoo.

Poliisia ei lahjota

Suomessa ei ole Korhosen mukaan katukorruptiota.

– Viimevuotisen eurobarometrin mukaan viranomaisen kanssa vastapalvelusten vaihto on Suomessa yhtä yleistä kuin missä tahansa Euroopassa.

Vastapalvelukset voivat olla asiantuntijan mukaan esimerkiksi maankäyttöön liittyvää tai vaikka urheilurahoitusta.

– Mikä tahansa rahaliikenne tulee kysymykseen. Tehdään vastapalveluksia niin, että syntyy yksityistä hyötyä julkisen vallan käytöstä. Jos asiat ovat heikommin valmisteltuja, silloin mennään helpommin siihen kaveriketjujen käyttöön.

Oikeusministerin erityisavustajan tapaukseen Korhonen ei ota tarkemmin kantaa, koska vielä ei ole tietoa, mistä on kyse. Hänen mukaansa virkamiehetkin saavat olla yksityisiä ihmisiä ja heillä saa olla yksityisiä intressejä. Ne täytyy vain osata siirtää tarpeen tullen sivuun.

– Tässäkään ei voida sulkea pois sitä, etteikö kyse olisi jonkinlaisesta pyöröovimekanismista.

Pyöröovi-termi on tullut Korhosen mukaan esimerkiksi sote-keskusteluissa viime aikoina hyvin tutuksi. Poliitikot siirtyvät mahdollisesti sisäpiiritiedon kanssa yksityiseen toimeen tai yksityisestä toimesta siirrytään politiikkaan valmistelemaan jotain itseä koskevaa asiaa politiikassa.

– Kysymys on vastuuaseman väärinkäytöstä.

Korhosen mukaan lakivalmistelu on käynnissä ilmiantosuojan parantamiseksi. Ilmianto voitaisiin tehdä suoraan viranomaiselle. Viranomaisella voisi olla oikeuksia salata ilmiantajan henkilöllisyys tai jättää mahdollisesti syyttämättä, jos on itse oltu osallisena tapauksessa.

Lue myös:

    Uusimmat