Järvien runsaat sinileväkukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevätilanne on nyt ajankohdalle tyypillinen, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).
Runsaat havainnot ovat pääosin eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut paljon edellisinäkin viikkoina ja sinileväongelmia myös aiempina kesinä.
Merialueella, erityisesti Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä, on sen sijaan edelleen melko runsaasti sinilevää veteen sekoittuneena.
– Sinilevien muodostamia laajoja pintalauttoja ei Suomen merialueilla ole enää satelliittikuvissa nähty, ja jatkuessaan tuulinen sää pitää sinilevät veteen sekoittuneena, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Syken tiedotteessa.
Uusia pintakukintoja voi Syken mukaan vielä esiintyä sekä järvillä että merialueilla, jos sää on tyyni ja helteinen. Suomen merialueiden ulkopuolella sinilevälauttoja esiintyy edelleen.
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä verkkopalvelussa Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Käyttäjät voivat jakaa verkkopalvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Ei kelpaa löylyvedeksi
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsastunut sinilevä muodostaa veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja, ja sitä kasautuu rannoille.
Sinilevät voivat tuottaa erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa muun muassa iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita.
Etenkin pienet lapset ja lemmikit on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Vettä ei myöskään pidä käyttää löyly- tai kasteluvetenä.
Sinilevälle altistunut iho on hyvä pestä puhtaalla vedellä ja saippualla. Silmät huuhdellaan pelkällä vedellä. Vatsaoireisen on tärkeää huolehtia nesteensaannista. Kipu- tai kuumelääkkeitä ei yleensä tarvita.