Jätteiden putkikeräysjärjestelmiä on jo käytössä useilla asuinalueilla ja lisää rakennetaan koko ajan.
Tähänastiset kokemukset järjestelmistä ovat enimmäkseen hyviä. Eniten ongelmia aiheuttavat jätteet, jotka eivät mahdu jäteastian suuaukosta sisään
Espoon Suurpelto on ensimmäinen asuinalue Suomessa, jossa jätteiden putkikeräysjärjestelmä otettiin käyttöön. Putkijärjestelmään kerätään sekajätettä, biojätettä ja paperia. Kokemukset viisi vuotta käytössä olleesta järjestelmästä ovat pääosin hyviä.
– Tämä sopii erityisesti tiiviille alueille, jossa tulee paljon ihmisiä samalle alueelle ja kadut rakennetaan. Putket voidaan katutöiden yhteydessä asentaa sinne. Silloin tämä on ehdottomasti kilpailukykyinen ja suositeltava systeemi, kiittelee Suurpellon jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vikkula.
Kaikki jäte ei mahdu putkeen
Asukkaiden mielestä suurin ongelma ovat jätteet, jotka eivät mahdu jäteastian suuaukosta sisään.
– Kotitalouksille se on iso ongelma, että mihin tämän tavaran työntää, joka ei mahdu siitä aukosta sisään, huomauttaa Suurpelto-seuran puheenjohtaja Anita Järvisalo.
– Ongelmat johtuvat useimmiten käyttäjistä. Ongelma on ollut se, että ihmiset eivät osaa lajitella roskiansa eivätkä osaa ajatella sitä, mikä mahtuu putkeen ja mikä ei, ihmettelee Suurpellon Marttojen puheenjohtaja Marja Korpimäki.
Nyt alueella pohditaan, rakennetaanko keskisuurelle kotitalousjätteelle oma jätehuoneet vai omat jäteastiat.
– Erillinen sekajäteastia. Tästä on ollut puhetta. Asia varmaan ratkeaa pian. Näin on ainakin luvattu. Ja kun ratkaisu saadaan, se lisää koko järjestelmän uskottavuutta, pohtii Anita Järvisalo.
– Asukkaille tärkeä asia on, mihin laitetaan keskisuuri sekajäte. Tähän etsitään yhdessä asukkaiden kanssa ratkaisuja, lupaa Pekka Vikkula.
Rotat jyrsivät kaapeleita
Yllättäviä ongelmia ovat aiheuttaneet myös rotat, jotka ovat jyrsineet jätejärjestelmän ohjausjohtoja.
– Suurpellon rakennetaan vielä ja koko ajan tulee uusia työmaita. Kun maata kaivetaan ja tärisytetään, pieneläimet lähtevät liikkeelle. Se on aiheuttanut pikkuisen ongelmia, kun kaapelit tuntuvat maistuvan niille. Ohjauskaapeleita on jouduttu korjaamaan uusien työmaiden vieressä, kertoo Vikkula.
Jätteet imetään alipaineella putkia pitkin alueen laidalla sijaitsevalle jäteasemalle. Sieltä jäteautot käyvät hakemassa kontit kahden viikon välein. Jäteputkia on rakennettu jo viisi kilometriä ja lisää on tulossa vielä noin kaksi kilometriä. Vaikka jäteputkien ja jäteaseman rakentaminen maksoivat 10 miljoonaa euroa, alueella pidetään putkikeräystä perinteistä jätehuoltoa parempana.
– Itse jätteen keräys, sitten kun alue on valmis, tulee olemaan edullisempaa. Toki alkuinvestointi on suurempi kuin perinteiset jätehuoneet, laskee Vikkula.
– Tämä on ehdottomasti parempi. Ei ole niitä inhottavia roska-autoja pihassa. Se on mun mielestä yksi hyvä etu jo, kiittelee Marja Korpimäki.
Jätteiden putkikeräys on käytössä myös Tampereen Vuoreksessa ja Helsingissä Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Järjestelmät rakennetaan myös Vantaan Kivistöön ja Helsingin Kruunuvuorenrantaan.