Talvikalastajien määrä on vähentymässä. Esimerkiksi Helsingissä verkkolupien määrä on romahtanut 20 vuodessa. Kalastuskausikin on lyhentynyt, mutta saalista tulee mukavasti, jos verkot jaksaa viritellä jään alle. Itämeritutkija Seppo Knuuttila on harrastanut talvikalastusta Helsingin edustalla jo yli 20 vuotta.
– Kyllä tämä on kohtuullisen hyvä kalapaikka. Harvassa ovat sellaiset kerrat, ettei täältä mukaansa ruokakalaa saa, kehuu Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Tämä hauki on 114 senttimetriä pitkä ja painaa 10,2 kiloa.
Isot emokalat kannattaa vapauttaa
Yleensä verkkoon jää kuhaa, lahnaa, kuoretta ja siikaa. Tällä kertaa verkosta löytyy harvinaisempi saalis, yli 10-kiloinen hauki. Se ei kuitenkaan päädy paistinpannulle vaan saa vapautensa takaisin.
– Tällaiset isot kalat niin kuin tämä 10-kiloinen hauki, tuottavat hirveän paljon jälkeläisiä ja petokalakannat ovat meidän rannikolla, Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ylikalastettuja. On tärkeää, että siellä on tällaisia isoja paljon jälkikasvua tuottavia emokaloja. Sen lisäksi isot hauet säätelevät tehokkaasti ylitiheitä särkikalakantoja, selittää Knuuttila samalla kun päästää kalan takaisin vapauteen.
Seppo Knuuttila päästää jättihauen takaisin vapauteen.
"Verkkopyynti vanhempien ukkojen touhua"
Talvikalastajien määrä Helsingin vesillä on romahtanut. Viime vuonna verkkolupia myytiin 1700, kun parikymmentä vuotta sitten määrä oli jopa 10 000.
– Kyllä se verkkopyynti tahtoo nykypäivänä olla vanhempien ukkojen touhua. Ei siellä juuri alle kolmekymppisiä tai sanotaan alle viisikymppisiä näe, kertoo Helsingin kaupungin kalastuspäällikkö Jukka Linder.
Itämeritutkija Seppo Knuuttila on harrastanut talvikalastusta Helsingin edustalla jo yli 20 vuotta.
"Kuhan alamitta pitäisi nostaa 45 senttiin"
Seppo Knuuttila toivoo, että Helsinki nostaisi kuhan alamittaa, jotta kuhakannat vahvistuisivat eikä kaloja pyydettäisi ennen kuin ne ehtivät kutea useamman kerran. Vuosi sitten alamittaa nostettiin asetuksella 42 senttimetriin, mutta tutkijat haluaisivat nostaa sen vähintään 45 senttimetriin.
– Toivoisin, että Helsingin kaupunki nostaisi vaikka muutaman vuoden siirtymäajan puitteissa - nyt kun alamittaa on juuri nostettu vuosi sitten - sitä vielä 3 senttiä siihen tutkijoiden suosittelemaan 45 senttiin. Aivan varmasti sen jälkeen nähtäisiin kuhakantojen vahvistuvan, vakuuttaa Knuuttila.
Lahnat ja kuoreet ovat tavanomaisia talvikalastajien saaliita Helsingin vesillä.
Ammattikalastajat vastustavat
Kalastuspäällikkö suhtautuu ehdotukseen varovaisen myönteisesti.
– Vapaa-ajankalastuspuolelle se voisi olla ihan hyvä ja kuhan kudulle myös, että kaikki kutukypsät kalat pääsisivät ainakin kerran kutemaan, että niitä ei kalasteta liian pieninä, pohtii Linder.
Erityisesti ammattikalastajat ovat vastustaneet kuhan alamitan nostoa.
– Tästä tulee paljon paineita ammattikalastuspuolelta. He pelkäävät saaliinsa vähenemistä. Tutkijat taas sanovat, että jos alamittaa nostetaan, saaliit paranevat huomattavasti pienen suvantovaiheen jälkeen. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kyllä paineet on kalan koon nostamiseen. Tällä hetkellä muutosta ei kuitenkaan ole vireillä, kertoo Linder.
Kuhan alamitta herättää keskustelua. Tutkijoiden mielestä sitä pitäisi nostaa, ammattikalastajat ovat eri mieltä.
Talvikalastuskausi on lyhentynyt
Helsingissä päätoimisia ammattikalastajia on tällä hetkellä tasan yksi. Kaupallisia kalastajia, jotka myyvät osan saaliistaan, on alle 10.
Talvikalastuskausi on selvästi lyhentynyt.
– Kyllä lyhyeksi jää kausi tänäkin talvena, ellei tule kylmempää. 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin täällä pystyi pitämään verkkoja jään alla parhaimmillaan lähes neljä kuukautta. Viime vuosina se on jäänyt runsaaseen kuukauteen tai puoleentoista, laskee Knuuttila.