Jokereiden liigahanke ja siihen liittyvät syöverit ehtivät olla isosti tapetilla useiden viikkojen ajan. SM-liiga päätti viheltää pelin poikki, kun se määräsi aikalisän. Mahdollinen Liigaan paluu siirtyy eteenpäin. Koko hankkeen ylle nousee valtava, Liigaan kysymys. Miltä näyttää Suomen jääkiekon pääliigan tulevaisuuden sarjajärjestelmä? Mahtuuko Suomeen aidosti 17 liigaseuraa?
SM-liiga teki suoraviivaisen ratkaisun, kun se ilmoitti, ettei se hyväksy liigalisenssihakemuksia kaudelle 2023–24. Sitä ennen muun muassa Teemu Selänne oli ehtinyt ilmoittaa, että häneen verhoutuva Jokereiden liigahanke olisi ollut jo hyvällä mallilla.
Toisin kävi. Selänne ja hänen ryhmittymänsä Naurava Narri Oy vetäytyivät syrjään. Esiin nousi niin Joel Harkimo kuin Hjallis Harkimo. Samaan aikaan keskustelu pyöri Jari Kurrin ympärillä.
Sitten Liiga sivalsi. Peli seis. Aikalisä.
– Sen jälkeen keskustelu ainakin Liigan suuntaan on hiljentynyt. Ei ole tullut yhteydenottoja eikä ole ollut mitään aktiviteetteja. Uskon, että asia kehittyvät nyt eri tahoilla. Toivon, että kaikki ymmärtäisivät, ettei Liigaan voi kävellä noin vain ovista sisään, SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoo MTV Urheilulle.
Hiltusen mukaan SM-liiga ja Jääkiekkoliitto vetäytyvät nyt miettimään erinäköisiä vaihtoehtoja potentiaalisten liigahankkeiden kohdalla.
– Pohdimme myös Liigan sisäistä sarjajärjestelmää, että millä tavalla sitä voitaisiin kehittää vielä jännittävämpään suuntaan niin, että se herättäisi enemmän intohimoa ja tunteita koko kauden ajan. Keväällä kerrotaan, että miltä kaikkeen tuohon liittyvä työ näyttää, Hiltunen sanoo potentiaalisten uusien liigaseurojen ja Liigan seuraavista askelmerkeistä.
Huomio ei täysin pelkkään Liigaan
Riittääkö Suomessa laadukkaita pelaajia 17 liigaseuraan? Tämä on kysymys, joka nousi tapetille, kun sekä Jokerit että Kiekko-Espoo ilmoittivat liigahalukkuudestaan.
Se synnyttää valtavan kysymyksen: mihin suuntaan SM-liigan sarjajärjestelmää viedään?
– Siihen liittyvä kanta muodostetaan talven aikana, Hiltunen vastaa.
– Olimme halukkaita harkitsemaan 16. tahoa, jos sellainen olisi tullut oikeanalaisella suunnitelmalla sisään. Siihen liittyvä prosessi ei kuitenkaan edennyt odotetulla tavalla. Meidän pitää pohtia, että jos on kaksi vaihtoehtoa, niin miten heidän mahdollinen sisäänajonsa tapahtuu. Vai onko käsillä muita malleja, Hiltunen jatkaa.
Hiltunen väläyttelee, että pöydälle saattaa nousta myös villi skenaario.
– Mua kiinnostaa myös se, että mitä eurooppalaisessa kiekkoilussa tapahtuu, kun KHL on vaikeuksissa. Voidaanko Euroopan huippukiekkoa kehittää niin, että puhuttaisiin monikansallisesta ammattilaissarjasta. Meidän täytyy keskustella myös tuosta skenaariosta, Hiltunen väläyttelee.
Muun muassa Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki puhui tuoreessa Ilta-Sanomien haastattelussa mahdollisesta 12+7-mallista. Hiltusen mukaan SM-liigan sisällä ”on keskusteltu” vaihtoehdosta, jossa Liigan joukkuemäärää kavennettaisiin.
– Olen ollut, ainakin toistaiseksi, enemmän sillä kannalla, että mieluimmin kasvatetaan ja rakennetaan lisää ammattilaisia kuin että tuhottaisiin ammattilaisseuroja. Pitää muistaa, että tänä päivänä Liigan ja Mestiksen ero on todella iso. Mestiksessä ei pystytä pyörittämään täysin ammattilaisista koostuvia seuroja. Monen toive on ollut se, että Liigasta pudotettaisiin kolme seuraa, mikä tarkoittaisi sitä, että 100 ammattilaispaikkaa katoaisi tuosta noin vain. Se ei olisi varmasti suomalaisen huippukiekkoilun etu, Hiltunen toteaa.
– Tämä ei ole niin yksiselitteinen asia. Se, mikä Suomessa toimii, ei välttämättä ole sama, mikä taas Sveitsissä, Ruotsissa tai Saksassa toimii. Meidän pitää katsoa sitä, että mihin suuntaan Suomen markkina-alue menee ja miten pystyisimme kehittämään huippukiekkoa niin, että nykyasema säilyy ja että olisimme jatkossakin kilpailukykyisiä eurooppalaisen huippukiekkoilun mittarilla, Hiltunen sanoo isoista kysymyksistä.