Terveydenhuollon asiantuntijat ylistävät suomalaisen terveydenhuollon tasoa. Paremmin oltaisi voitu menetellä kuitenkin joka kymmenennen hoidetun potilaan kohdalla.
Suomalainen terveydenhuolto on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen kehittämispäällikkö Ritva Salmen mukaan erittäin tasokasta. Potilasturvallisuus onkin sitten hieman toinen tarina.
– Potilasturvallisuus on Suomessa kohtuullista eurooppalaista tasoa, Salmi sanoo.
Terveydenhuollon haittatapahtumien lukuja vuonna 2014:
- Valviralle ja aluehallintovirastoille tuli yhteensä 3252 kantelua.
- Suomessa noin joka kymmenennen potilaan hoidossa on haittatapahtuma, vakava haittatapatuma taas osuu joka sadannen kohdalle.
- Terveydenhuollon asiantuntijat arvioivat, että hoitovirheisiin kuolee Suomessa vuosittain 500–1500 potilasta.
- Valviralle tulleista kanteluista noin joka kolmannesta tulee seuraamuksia.
- Seuraamukset voivat olla huomautuksia, varoituksia tai ammatinharjoitusoikeuden rajoittamis- ja menettämispäätöksiä.
- Viime vuonna 157 terveydenhuollon ammattihenkilön oikeuksia rajoitettiin tai ne poistettiin. 55 prosentissa oikeuksien rajoittamisista pääsyynä oli henkilön päihdeongelma.
- Potilasturvaa on alettu voimakkaasti edistää 2000-luvun alusta alkaen Maailman terveysjärjestön WHO:n ja EU:n mallien mukaisesti.
Tämä tarkoittaa, että Suomessa joka kymmenennen hoidetun potilaan kohdalla todetaan haittatapahtuma. Vakavaa haitta tapahtuu joka sadannen potilaan kohdalla ja joka tuhannes hoidettu potilas kärsii erittäin vakavasta haitasta.
Vaikka määrät ovat suhteellisen pieniä terveydenhuollossa hoidettujen kokonaismäärään nähden, on Salmi huolissaan.
– Joka kerta kun nämä luvut nostetaan esiin, joka kerta se on vaikuttanut yhtä huolestuttavalta. Toivottavaa olisi, että kaikki voitaisi estää, mutta se tiedetään, että ihminen on erehtyväinen ja siitä johtuen näitä virheitä tapahtuu.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksella arvioidaan, että kaikista hoitohaittatapahtumista puolet voitaisi estää.
Virheet maksavat jopa neljä henkeä päivässä
Hoitovirheistä on yritetty saada yliotetta. Eikä yrittämisen puutteesta voi terveydenhuoltoa moittia.
Suomessa potilasturvallisuutta valvotaan valtakunnallisesti terveydenhuoltolakiasetuksella sekä potilasturvallisuusstrategialla.
Valtaosa hoitovirheistä tapahtuu inhimillisen toiminnan seurauksena. Milloin leikkausinfektioiden ehkäisemiseksi tarkoitettu antibiootti unohtuu, milloin lääkkeitä annosteltaessa tapahtuu virhe. Näitäkin tapauksia varten on kehitetty kattavia muistilistoja, potilaatkin menevät harvoin sekaisin tunnisterannekkeiden vuoksi.
Tästäkin huolimatta Suomessa 500–1500 ihmishenkeä menetetään hoitovirheen seurauksena. Siis jopa neljä ihmistä päivässä.
Valelääkärit toivat mukanaan valvonnan
Terveydenhuoltoa ja etenkin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa Valviraa riepotelleet valelääkäritapaukset toivat mukanaan myös paljon hyvää.
Valviralle lääkäreistä tehtyjen kantelujen ja ilmoitusten määrä on noussut huomattavasti valelääkäritapausten myötä.
Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppilan mukaan ilmoituskynnys terveydenhuollon organisaatioissa on viime vuodet erittäin matalalla. Mitä herkemmin haittatapauksiin puututaan, sitä paremmin voi Suomen yli 400 000 henkilöä työllistävä terveydenhoitokoneisto.
Päihdeongelmat riivaavat alaa
Vuonna 2014 ilmoitetuista 1186 tapauksesta seuraamuksia tuli 400 tapauksessa.
Terveydenhuollon ammattihenkilön oikeuksia rajoitettiin tai tämä menetti ne useimmiten päihdeongelman vuoksi.
157 tapauksessa terveydenhuollon ammattihenkilö joko menetti ammatinharjoitusoikeutensa tai oikeuksia rajoitettiin.
Useimmissa turvaamistoimenpiteissä – siis 55 prosentissa – pääasiallinen syynä oikeuden menettämiseen tai rajoittamiseen oli ilmoitetun henkilön päihdeongelma.
– Ottaen huomioon, että lääkäreiden ja myös hoitajien pitää kyetä salamannopeasti tekemään erittäin raskaita päätöksiä, se on raskas ura. Se aiheuttaa hyvin paljon stressiä, jota valitettavasti ihan kaikki eivät kestä. Tämä taas saattaa ajaa heitä päihdeongelmiin, Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppila sanoo.
Töissä hengenvaarallisia ammattilaisia
Toppilan mukaan muita syitä terveydenhoitohenkilökunnan hyllytyksiin ovat niin sanottujen vaihtoehtohoitojen käyttö. Tällöin lääkäri käyttää potilaaseen hoitokeinoa, jolla ei ole lääketieteellistä näyttöä. Joskus tällainen saattaa jopa vaarantaa potilaan hengen.
Usein myös lääkärin toimintakyky tai ammattitaito saattaa olla riittämätön. Liisa Toppila sanookin, että terveydenhuollossa on paraikaa töissä ihmisiä, jotka vaarantavat potilasturvallisuuden.
– Valitettavasti kyllä näin on. Ja sen takia tarvitaankin sekä työnantajien valppautta ja sitten myös onneksi potilaitten valppautta. He kantelevat kun siihen on tarvetta eli tuovat asiaa esille.
Aiheesta lisää lauantain Seitsemän uutisissa MTV3:lla.