Lähihoitaja saapui toistuvasti päihtyneenä töihin. Kerran hän jopa menetti tajuntansa kesken työtehtävien ja paikalle kutsuttiin ambulanssi. Sairaalassa todettiin, että tajuttomuus johtui todennäköisesti alkoholin ja päihteiden yhteisvaikutuksesta.
Hoitaja sai apua päihdeongelmiinsa työterveyshuollosta, ja aluksi työskentely sujui hyvin. Sitten hoitaja esiintyi taas päihtyneenä työpaikallaan. Hänet puhallutettiin ja hänen todettiin olevan päihtynyt. Hän irtisanoutui työstään.
Tämän jälkeen asia kulkeutui Valviran valvontalautakunnan pohdittavaksi. Kävi ilmi, että hoitajalla oli vaikea ja pitkäaikainen päihdeongelma. Lisäksi hän kärsi pitkäaikaisesta masennuksesta.
Hoitaja kertoi olleensa kolme kuukautta raittiina ja käyvänsä AA-ryhmissä, mutta Valvira ei katsonut sitä riittäväksi osoitukseksi siitä, että päihdeongelma olisi hoitajan hallinnassa. Valvirassa todettiin että hoitajan tilanne vaaransi potilaiden turvallisuuden. Siksi Valvira kielsi lähihoitajaa käyttämästä ammattinimikettä toistaiseksi.
Lue myös: 7 merkkiä siitä, että alkoholin juominen on lähtenyt käsistä korona-aikana – tunnistatko itsesi?
Ymmärrys omasta tilanteesta ja potilasturvallisuus ratkaisevat
Jotkut mielen sairaudet voivat estää esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisena tai ammattikuljettajana toimimisen. Esimerkiksi alkoholiongelma on tyypillinen syy ammattioikeuksien menettämiseen.
Ylivoimaisesti merkittävin syy poistaa tai rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta terveydenhuollossa on työntekijän päihdeongelma. Ennen alkoholi korostui, mutta nykyään kyse on yhä useammin monipäihdeongelmasta ja esimerkiksi lääkkeiden väärinkäytöstä. Nykyajan suuret kysymykset näkyvät terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa samalla lailla kuin muuallakin yhteiskunnassa.
– Ihmisellä on oikeus sairastaa, huomauttaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydenhuollon valvontaosaston ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen.
Siksi ammatinharjoittamisoikeuteen puuttuminen vaatii potilasturvallisuusriskin. Valvontalautakunta arvioi myös sitä, mikä on ihmisen ymmärrys omasta tilanteestaan. Liukkosen mukaan ammattioikeuteen ei ole perusteita puuttua, jos työntekijä itse ymmärtää jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauslomalle. Suurin osa terveydenhuollon ammattihenkilöistä näin toimiikin.
Vaikka ammatinharjoittamisoikeus poistetaan, oikeutta ammatin harjoittamiseen voi hakea takaisin. Liukkosen mukaan moni on jopa kokenut helpottavana sen, että Valvira on puuttunut tilanteeseen.
– Tilanne on tietenkin ollut hirveä, mutta se on voinut olla myös pelastus.
Työpaikat valvovat entistä paremmin
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamista valvovat Valviran lisäksi aluehallintovirastot. Ensisijaisesti henkilöstön työkykyä seurataan kuitenkin työpaikoilla.
– Omavalvonta on parantunut. Tilanteet huomataan ja niihin puututaan, Liukkonen kertoo.
Myös esimerkiksi apteekeilla on oikeus ilmoittaa, jos he epäilevät, että terveydenhuollon ammattilainen määrää epäasianmukaisesti väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä itselleen ja tästä syystä hänen voidaan epäillä olevan potilasturvallisuusriski.
Valvira näkee vain jäävuoren huipun, Liukkonen sanoo. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta tekee vuosittain noin parisataa päätöstä vuodessa.
– Kyse on ihmisen perusoikeudesta hankkia elanto. Nämä ovat raskaita päätöksiä.
Psykoosisairaudet voivat estää kuljettajana toimimisen
Myös esimerkiksi ammattikuljettajat ovat vastuussa ihmishengistä.
Liikenteen turvallisuusviraston Traficomin ohjeistuksen mukaan ajo-oikeus voidaan perua kuljettajilta, joilla on esimerkiksi psykoositasoinen häiriö tai jotka vaikuttavat itsetuhoisilta esimerkiksi vakavan masennuksen vuoksi. Vaikea masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat tyypillisiä mielenterveydellisiä syitä ajoluvan menettämiseen, kertoo liikenteen turvallisuutta ja liikennelupia valvovan viraston Traficomin liikennelääketieteen erityisasiantuntija, lääkäri Petteri Harjuvaara.
Myös päihteiden ja alkoholin säännöllinen liikakäyttö sekä osoitus siitä, että riippuvuus ei ole hallinnassa, voivat johtaa ajo-oikeuden menettämiseen.
Terveyssyistä määrätään ajokieltoon noin 60–80 ammattikuljettajaa vuodessa. Luku sisältää myös esimerkiksi näön heikkenemisen tai sydänkohtausriskin vuoksi ajolupansa menettäneet.
Syy ajoluvan menettämiseen saatetaan havaita lääkärikäynnin yhteydessä. Lääkärillä on ajokorttilain mukainen velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille, joka voi perua ajoluvan. Tavallisesti lupien menettäminen on väliaikaista.
Hoidolla voi päästä takaisin töihin
Lähes kaikkiin mielenterveyden häiriöihin on saatavissa hyvää ja tehokasta hoitoa, Harjuvaara sanoo.
– On hyvin mahdollista, että asianmukaisella hoidolla tilanne paranee ja kortin voi saada takaisin.
Hän huomauttaa, että harva mielenterveyden häiriö kuitenkaan paranee itsestään.
Harjuvaara arvioi, että järjestelmä toimii ammattikuljettajien kohdalla hyvin, eli toisin sanoen riskikuljettajat saadaan pidettyä melko hyvin poissa liikenteestä. Asiaa edistää se, että etenkin suurilla ja keskisuurilla kuljetusalan yrityksillä on toimiva työterveyshuolto, joka seuraa kuljettajien terveyttä.