SM-liigan hallitseva mestari Tappara raivasi tiensä myös tänä keväänä finaaleihin, kun se on kaatanut puolivälierissä KooKoon 4–0 ja semifinaaleissa HIFK:n 4–1. Tapparalla erityisesti yksi osa-alue on noussut isosti parrasvaloihin. Sen parista löytyy viisi SM-liigan parasta pelaajaa.
Heitto voi kuulostaa hurjalta. Miten niin viisi parasta? Mistä on kyse?
Nyt puhutaan Tapparan ykkösylivoimaketjusta.
– Se ei pyöri pelkästään yhden kaverin ympärillä. Siinä on viisi erittäin laadukasta pelaajaa, jotka kaikki pystyvät tekemään peliä sen mukaan, mitä se milloinkin pyytää, HIFK:n päävalmentaja Ville Peltonen kuvailee MTV Urheilulle.
LUE MYÖS: Tämä Tommi Niemelän poikkeuksellinen ele herätti huomiota – Pelicans-luotsi turhautui voittojuhlissa: "Mua vain ärsyttivät ne"
C Moren asiantuntija Pekka Saravo menee hehkutuksessa vieläkin pidemmälle.
– Siinä jokaisella paikalla ja jokaisessa roolissa on ihan Euroopan kärkipelaajia, Saravo sanoo.
Väite on kova. Mutta jos vertailun kohteeksi ottaa pelkän SM-liigan, löytyy hehkutukselle enemmän kuin katetta.
Tapparan ykkösylivoima on pysynyt samana lähes koko kauden ajan. Mukana ovat:
Valtteri Kemiläinen – libero. Luo laukaisu-uhkaa, lukee äärettömän hyvin peliä ja antaa jatkuvasti oikea-aikaisia syöttöjä.
Niko Ojamäki – tykki. KHL:n maalipörssin voittaja, joka laukoo erittäin terävästi ja taitavasti suoraan syötöstä. SM-liigan vaarallisin maalintekijä. Nopea, terävä ja kamppailuvahva.
Jori Lehterä – taikuri. Ydinhahmo, joka johtaa orkesteria. Pelintekijöiden aatelia.
Waltteri Merelä – "bumperpelaaja", eli suomeksi sanottuna timanttikuvion keskusmies. Loistava maalintekijä, jota on pakko pitää silmällä hetkestä toiseen. Nopeakätinen, loistava irtokiekkopelaaja, joka osaa käyttää kokoaan hyväkseen.
Veli-Matti Savinainen – maalinedustan härkä. Röyhkeä, sitkeä – puree vaikka nilkasta. Äärettömän vahva, jota ei hevillä liikuteta. Voittaa kovalla prosentilla tärkeitä kaksinkamppailuja. Tekee jatkuvasti pieniä, mutta kullanarvoisia tukiliikkeitä.
LUE MYÖS: Kärpät pesee kasvojaan katastrofikauden jälkeen – pitkäaikainen menestyksentekijä jättää seuran
Jokainen heistä on paras – omassa roolissaan.
– Siinä on hyviä poikia, Lehterä virnuilee.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Tuttu näky pudotuspeleistä. Tapparan ykkösylivoima on pistänyt lötön pömpeliin.
Herra ja hidalgo
Kyse ei ole pelkästään siitä, että Tapparan valmennusjohto olisi lyönyt yhteen joukkueen kaikki tähtipelaajat. Ei. Kyse on siitä, miten heidän kaikkien vahvuuksia pystytään hyödyntämään uskomattoman tehokkaalla tavalla.
Tappara ei tee ylivoimalla sen erikoisempia taikatemppuja. Se tekee kaiken äärettömän laadukkaasti.
Yksityiskohdat on hiottu kuntoon. Reagointi- ja tukitoimet ovat jatkuvasti läsnä.
– Tekemisessä on luovuutta mukana, mutta siellä ovat myös ne perusperiaatteet, mitä jokainen tekee. Jokainen auttaa toisiaan ja jokainen voittaa kamppailuja jatkuvalla syötöllä, Saravo kuvailee.
Juttu jatkuu videon alla.
1:22
Tappara-kaksikko saapui Lahteen seuraamaan tulevaa vastustajaansa – "Älyttömän iso haaste meille."
Koko toimintaa kuvastaa ääretön voittamisen halu. Sisäinen vaatimustaso on korkealla.
– Pystymme vieläkin parantamaan. Voimme olla entistä terävämpiä ja tehdä esiliikkeet kunnolla. Tiedämme, mitä teemme, mutta emme aina tee niitä asioita. Meillä on vahva luotto omaan tekemiseemme, mutta aina pitää myös muistaa itse toteutus, Lehterä sanoo aiheeseen liittyen.
LUE MYÖS: Jussi Tapolan aikakausi Tapparassa päättyy – mitä seuraavaksi?
Vaikka Tapparan ykkösylivoimaketju rakentuu viidestä, äärettömän laadukkaasta pelaajasta, kaiken kulminaatiopisteenä toimii Lehterä, joka palasi kesällä pitkän tauon jälkeen SM-liigaan. Hän on kerännyt huomion niskaansa. Hän on ollut valokeilassa.
Eikä Lehterä ole loistanut pelkästään jäällä. Hän on nähnyt vaivaa menestyksen eteen.
Lehterä on naureskellut kauden aikana sille, miten hän on lähetellyt jopa keskellä yötä viestejä Kemiläiselle siitä, että ”mitä jos tehtäisiin näin, näin ja näin”.
– Jori on tuon ketjun johtaja. Hänellä on valtava halu tehdä maaleja, onnistua ja voittaa. Hän tietää, että ylivoimat ovat tuon kaiken kannalta ratkaisevassa roolissa. Siinä pitää onnistua. Ei meidän valmentajien tarvitse tehdä mitään muuta kuin pätkiä ylivoimaklipit kuntoon. He hoitavat itse oman valmentamisensa. He haluavat kehittyä ja olla parempia joka ikinen päivä, vaikka tuossakin viisikossa on meritoituneita pelaajia, jotka ovat pelanneet ylivoimaa jo pitkään kovalla tasolla. On upeaa, miten he tarrautuvat asioihin kiinni, Tappara-luotsi Jussi Tapola kehuu.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Jori Lehterä (kuvassa kameraan päin) johtaa Tapparan ykkösylivoimaketjua.
Kun mikään ei meinaa auttaa
Jälki on ollut psykedeelisen huimaa. Tappara on tehnyt kevään pudotuspeleissä 12 ylivoimamaalia, onnistumisprosentin ollessa peräti 36,36. Jääkiekon huipputasolla hyvän ylivoiman raja menee noin 20 prosentissa.
LUE MYÖS: Onko sensaatioseppä Tommi Niemelä SM-liigan vuoden valmentaja? Näin hän itse vastaa aiheeseen
Tahti sen kuin kiihtyi välierissä HIFK:ta vastaan. 19 ylivoimakertaa, kahdeksan maalia ja onnistumisprosentti 42,1. Kaiken lisäksi Waltteri Merelä latasi viidennen välieräottelun ratkaisumaalin vain sekunti sen jälkeen, kun HIFK:n Eetu Koivistoisen jäähy oli loppunut. Eli teorian tasolla Tappara onnistui lähes joka toisella ylivoimakerralla.
– Kyllä me sitä paljon kävimme läpi ja teimme sitä varten ihan hyviä liikkeitä, mutta sitten oli niitä hetkiä, kun kiekko kimpoili juuri sopivalla tavalla. Niin kuin esimerkiksi tuossa viidennessä pelissä kävi. Kiekko tipahti erittäin hyvän pelaajan lapaan ja Merelä laittoi siitä sisään, HIFK:n päävalmentaja Peltonen mietti vastustajan näkökulmasta katsottuna.
Juttu jatkuu videon alla.
0:13
"Jösses mikä pamaus!" – Tapparan alkushow'n pyrotekniikka yllätti C Moren studion.
HIFK:n kannalta ongelmaksi muodostui se, että Tapparan ylivoima pystyi aina vastaamaan reagointeihin ja painotuksiin. Jos HIFK yritti antaa aggressiivisesti painetta, juokseminen kostautui. Jos HIFK vetäytyi liian passiiviseksi, Tappara iski irtokiekoista.
– Tuota (viisikkoa) vastaan on ihan järjettömän vaikea puolustaa, C Moren asiantuntija Pekka Saravo tiivistää.