Syyttäjälaitoksen seuraavaksi suureksi työsaraksi muotoutuvat terrorismirikokset, uskoo kesällä eläköityvä apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Terrorismirikokset aiheuttavat viranomaisille päänvaivaa, koska ne ovat kalliita tutkia ja vievät paljon työaikaa. Lisäksi tutkinta vaatii kosolti kansainvälistä yhteistyötä.
– Mahdolliset teot voivat liittyä esimerkiksi al-Qaidaan, al-Shabaabiin tai Isisiin. Supon mukaan Suomessakin on henkilöitä, joilla on kytköksiä terroristijärjestöihin.
Kalske huomauttaa, että terrorismirikokset eivät ole tulossa "vain tuolta jostain ulkopuolelta", vaan niitä voivat tehdä yhtä lailla Suomen kansalaiset.
Kaikki alkoi kesävallesmannin pestistä
– Jorma Kalskeen ura alkoi kesävallesmannina vuonna 1973.
– toimi syyteasioista vastaavana apulaisnimismiehenä vuodesta 1975.
– sai nimityksen nuoremmaksi oikeuskanslerin sihteeriksi vuonna 1980.
– pääsi vuonna 1987 Turun ensimmäisen kaupunginviskaalin virkaan vain 38-vuotiaana.
– vuonna 1997 siirtyi valtakunnansyyttäjänviraston palvelukseen valtionsyyttäjäksi.
– 2001-2002 Helsingin johtava kihlakunnansyyttäjä
– vuonna 2002 eteni apulaisvaltakunnansyyttäjäksi, mikä on viraston toiseksi korkein asema.
– eläköityy kesällä, mutta lomien vuoksi hänen viimeinen työpäivänsä konttorilla oli perjantaina.
– Nämä ovat ne seuraavat asiat, jos kysytään, jääkö kollegalle mitään. On syytä olettaa, että näihin kysymyksiin palataan vielä, Kalske sanoo.
"Vihapuhe voi kärjistyä konfliktiksi"
Kalske ei toivoisi näkevänsä tilannetta, jossa parlamentaarikot ryhtyvät vihapuheen airueiksi. Tällä hetkellä lainvoimainen tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan löytyy korkeimman oikeuden leimoilla europarlamentaarikko Jussi Halla-aholta (ps.).
Kalskeen mukaan poliitikkojen puheet ovat siistiytyneet mutta vasta huomionhakuisuutta lisäävät vaalit testaavat tilanteen todellisen luonteen. Kalske uskoo, että kansanedustajien huono esimerkki voi aiheuttaa pahimmillaan jakolinjoja Suomeen ja myötävaikuttaa rikollisten tekojen hyväksymiseen katutasolla.
Samasta syystä Kalske puolustaa uskonrauhan rikkomisen pykälää rikoslaissa.
Valtionsyyttäjä Jorma Kalske kuvattuna 26.11.1998.
– Siinä ei ole kyse mistään jumalanpilkkapykälästä, jolla Hannu Salama aikanaan tuomittiin. Pykälällä on kriminalisoitu sellaiset rikokset, jotka voivat aiheuttaa vastareaktioita ja väkivallantekoja. Silloin pilkataan joidenkin pyhinä pitämiä arvoja, hän sanoo.
Täysin ristiriitoja herättämätön hahmo hän ei ole ollut.
– Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on nähty tästä esimerkkejä. Meillä ei ole onneksi vielä napalmi lentänyt.
"Tulee lähelle"
Kalsketta tuntevat kuvailevat häntä ulospäinsuuntautuneeksi seuramieheksi, joka on vetänyt Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutun kaltaisia isoja rikoskokonaisuuksia toimistosta käsin vahvalla persoonallaan. Myös "maan tapaa" siistineen vaalirahajupakan aikaan Kalske toimi apulaisvaltakunnansyyttäjänä.
Kun Kalske lobbasi 1990-luvulla syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajana lainkäyttö- ja hallintovallan eriyttämistä toisistaan paikallishallinnon uudistuksessa, hän tuli kävelleeksi muun muassa myöhemmin poliisiylijohtajaksi nousseen Mikko Paateron näkemysten yli. Jari Aarnion huume- ja virkarikostutkinnan hän puolestaan piti aluksi salassa Poliisihallitukselta ja Paaterolta, mikä herätti närää poliisin ylimmässä johdossa.
Kalske kertoo, että hänen ja Paateron välille ei ole jäänyt yhteenotoista henkilökohtaista skismaa. Ehkä juuri suomalaisittain poikkeuksellisen persoonansa vuoksi häntä tuntevien puheissa etumerkki kääntyy lähes poikkeuksetta plussaksi.
– Kalske on todella joviaali ja mukava ja tulee lähelle. Hän ottaa kädestä kiinni, ei kaihda humaltua juristien yhteisissä tilaisuuksissa ja osoittaa, kuinka iloinen hän on kulloinkin vieressään olevasta ihmisestä, yksi STT:n taustaksi haastattelemista juristeista kuvaa.
Valtionsyyttäjä Jorma Kalske (vas.) , valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ja Ruotsista valtakunnansyyttäjä Klas Bergenstrand Valtakunnansyyttäjäviraston valtakunnallisilla syyttäjäpäivillä perjantaina Helsingissä vuonna 1998.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen vieraili Huomenta Suomessa helmikuussa 2016. Katso video:
9:15
