Suurimmassa osassa Suomea talviuintia pääsee harrastamaan helposti, mutta esimerkiksi Helsingissä avantoseuroihin saattaa joutua jonottamaan jopa vuosia. Talviuimareita on nyt 200 000 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Helsingin Katajanokalla Pinja Bruun astelee avantoon tyynen näköisenä,
– Käyn täällä kolme kertaa viikossa. Se on minulle sopiva määrä, Bruun sanoo.
Moni muukin toivoo uivansa Katajanokan Jäänsärkijöiden avannossa, mutta se tietää vuosien odotusta.
Pinja Bruun Katajanokan Jäänsärkijöiden uintipaikalla.
– Meillä on tällä hetkellä 300 ihmistä jonossa ja tämänhetkinen jäsenmäärä on 500.
– Me emme ota uusia jäseniä jonoon. Kunhan saisimme nuo jonossa olevat 300 tänne.
"Keholle ja mielelle jokapäiväinen palkinto"
Suomen Ladun tekemän talviuintikyselyn mukaan tyypillinen talviuimari on 50-59-vuotias nainen, joka asuu Uudellamaalla. Lähes puolet kyselyyn vastanneista käy uimassa ilman saunomista. Niin tekevät myös Brändö Dipp & Dopp -yhdistyksen jäsenet.
– Keväällä 2020, kun korona iski, piti miettiä, että millä saa immuunisysteemin todella vahvaksi, kertoo Laura Kivimäki-Vartiainen.
– Tämä oli, mikä sieltä löytyi. Kylmävesialtistus on, mikä auttaa.
Kulosaaren hyväntuuliset naisuimarit aamukahdeksalta.
Teitä on tässä iso joukko avantouimareita. Mikä talviuinnissa kiehtoo?
– Varmaan se itsensä voittaminen. Nyt kun tuonne katsoo, niin mieli sanoo, että eihän tuo kannata, mutta olotila uinnin jälkeen on mieletön.
– Ja myös se, että meitä on tässä ihana ryhmä eli se yhteisöllisyys. Keholle ja mielelle jokapäiväinen palkinto, Kivimäki-Vartiainen sanoo.
Avannossa joka päivä
Kulosaaren naiset saapuvat paikalle joka päivä. Iloisia ilmeitä näkyy heti aamukahdeksalta. Päässä ovat yhdistysmyssyt ja päällä avantouintitakit.
– Tulemme säästä riippumatta. Nyt hiukan tuulee, mutta ei sada ollenkaan. Tuntuu tosi lämpimältä, hymyilee Satu Väkiparta.
– Jos on kaksikymmentä astetta pakkasta, niin hiukan haastavampaa olisi seistä tässä.
Hyvä yhteishenki on osa uintikokemusta.
– Tätä on voinut harrastaa myös rajoitusten aikana, lisää Leena Åkerfeldt.
Keskimäärin 40 sekunnin uinti
Tyypillinen talviuimari käy avannossa 2-3 kertaa viikossa. Jotta terveysvaikutukset toimivat, tulee uida säännöllisesti. Suomen Ladun kyselyn perusteella uimassa ollaan kerrallaan keskimäärin 40 sekuntia.
Millaisia terveysvaikutuksia avantouinnilla on?
– Sillä on iso merkitys mielenterveyden kannalta, stressi helpottaa, vastustuskyky paranee. Uinti vaikuttaa unenlaatuun ja kipuihin, luettelee Suomen Ladun aikuisliikunnan vastaava Hanna Okkonen.
– Kylmävesihoito palauttaa myös urheilusuorituksista, ja nuoria uimareita on ilmestynyt tänne talviuintipaikoille tosi paljon.
"Uusia talviuintipaikkoja tarvitaan"
Helsinkiin suunnitellaan ainakin yhtä uutta talviuintipaikkaa.
– Helsingissä ei ole tällä hetkellä ensimmäistäkään yleistä talviuintipaikkaa. Tietysti on muutama kaupallinen toimija, mutta ei yhtään kaupungin ylläpitämää paikkaa, harmittelee talviuintijaoston vetäjä Minna Kuokka Helsingin Ladusta ja Polusta.
–Nämä toimivat yhdistysten ja seurojen vetämänä. Ja paljon on tullut polemiikkia siitä, että yksittäinen uimari ei pääse uimaan, Kuokka harmittelee.
Minna Kuokka ja Hanna Okkonen sateisella Rastilan talviuimapaikalla.
Pinja Bruun pukee Katajanokalla kylpytakin päälleen pulahduksen jälkeen.
Jäivätkö työhuolet veteen?
– Kyllä, jos sitä ja jälkitunnetta ei olisi, niin en tiedä, kuka täällä haluaisi käydä, koska onhan se kylmää sinne mennessä.