Isis-joukkomurhaoikeudenkäynti alkoi Turun hovioikeudessa tänään nenävertailulla. Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015 tulleita 27-vuotiaita irakilaiskaksosia syytetään joukkomurhaan osallistumisesta terroristijärjestö Isisin taistelijoina Irakin Tikritissä.
Poliisi alkoi selvittää veljesten mahdollista osallisuutta joukkomurhaan samana vuonna, kun useat Suomessa oleskelevat irakilaiset ottivat yhteyttä poliisiin.
He kertoivat, että jompikumpi syytteessä olevista veljeksistä esiintyy Isisin propagandavideolla.
Järjestö oli tehnyt vuoden 2014 niin sanotusta Camp Speicherin joukkomurhasta propagandavideon, joka on ollut esillä internetissä. Videolla punabarettinen mies teloittaa vähintään 11 ihmistä.
Metatason valokuvakiista
Heti oikeudenkäynnin aluksi salissa katsottiin kuvia miehistä ja videon teloittajasta rinnakkain. Valtakunnansyyttäjää edustava syyttäjä Tom Laitinen ja kaksosten puolustusasianajajat tutkivat muun muassa sitä, sopivatko syytettyjen nenäprofiilit kuvan barettimieheen. Veljekset muistuttavat toisiaan hyvin paljon ulkonäöltään.
– Tuo taistelija muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon molempia vastaajia. Kuvanlaatu on kuitenkin niin huono, ettei teknisin menetelmin ole kyetty tekemään varmoja johtopäätöksiä siitä, että tuo barettimies on jompikumpi vastaajista, syyttäjä Laitinen totesi.
Puolustusasianajat Kaarle Gummerus ja Mika Miesmäki taas totesivat, ettei barettimies muistuta heidän päämiehiään. Kummankin mukaan veljesten ulkonäkö ei myöskään ole ollut tapahtuma-aikaan samanlainen kuin videon pitkätukkaisella ja -partaisella teloittajalla.
Puolustusasianajajat pyrkivät osoittamaan muun muassa miesten puhelimista löytyneillä valokuvilla, että esimerkiksi miesten hiukset ja parrat ovat olleet tapahtuma-aikaan erilaiset kuin videon teloittajalla.
Syyttäjä kuitenkin kyseenalaistaa sen, pitävätkö kuvien aikaleimat ja muut niin sanotut metatiedot paikkansa. Osassa kuvista esimerkiksi paistaa aurinko, vaikka aikaleiman mukaan on yö.
Tälle voi olla monia selityksiä, esimerkiksi se, että laitteen aika-asetukset eivät ole olleet kohdallaan.
Syyttäjä vaatii elinkautista
Syyttäjä vaatii miehille elinkautista terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta. Miehet kiistävät syytteet.
Poliisi teki tutkinnassa yhteistyötä Irakin Camp Speicherin joukkomurhaa tutkivan tutkintakomission sekä Suomen suojelupoliisin kanssa.
Irakissa joukkomurhasta on langetettu ainakin kymmeniä kuolemantuomioita siihen osallisiksi katsotuille, ja Irak pyysi myös kaksosten luovuttamista. Suomen valtio ei kuitenkaan luovuttanut heitä, sillä Irakissa on käytössä kuolemantuomio.
Syytteet kaatuivat aiemmin käräjäoikeudessa, sillä oikeuden mukaan kaksosten osallisuudesta jäi varteenotettava epäily.
Joukkomurhassa teloitettiin yli tuhat ihmistä
Joukkomurha oli syyttäjän mukaan osa suurhyökkäystä, jonka islamilaista kalifaattia tavoitellut terroristijärjestö aloitti tammikuussa 2014.
– Hyökkäystä tehostettiin äärimmäisillä väkivallanteoilla, jotka dokumentoitiin ja joiden tarkoituksen oli pelotella kaikkia niitä, jotka vastustivat IS:ää (Isisiä), Laitinen sanoi tukeutuen asiantuntijalausuntoihin.
Terroristijärjestö valtasi Tikrit-nimisen kaupungin kesäkuussa 2014. Kun järjestö saapui kaupunkiin, suurin osa kaupungissa olleista Irakin armeijan sotilaista oli hakenut suojaa kaupungin ulkopuolella olevasta Camp Speicherin tukikohdasta, josta poistuessaan he joutuivat äärijärjestön käsiin.
Arviot vaihtelevat, mutta syyttäjän mukaan järjestö teloitti vähintään tuhat sotilasta ja alokasta.
– Kaikkia ei voitu suuren lukumäärän vuoksi tappaa kerralla. Osa vietiin yhteen lukuisista Saddam Husseinin aikaisista palatseista odottamaan. Yksi kuultavista todistajista on kertonut juuri siitä tilanteesta, jossa vankeja ollaan kuljettamassa joukkomurhapaikalle ja toisaalta palatsiin, ja (hän) on kertonut nähneensä vastaajat, Laitinen totesi.
Toisen miehen puhelimesta löytyi Isis-myönteisiä viestejä
Toisen veljeksen puhelimesta löytyi viestejä, jotka osoittavat syyttäjän mukaan, että mies jakaa Isisin uskonnollisen ja muun ideologian, vannoo uskollisuutta järjestön johtajille ja tuntee irakilaisia taistelijoita niin hyvin, että kutsuu heitä veljikseen.
Asianajaja Kaarle Gummerus ei kiistä viestittelyn aitoutta, mutta hänen mukaansa se ei vielä osoita, että hänen päämiehensä olisi osallistunut hirmutekoihin.
– Tuo viestittely sinänsä on ollut sellaista, jossa on sympatisoitu määrättyjä tahoja, mutta viestiketju on yli puoli vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. Niissä viesteissä päämieheni ei kerro olleensa tapahtumissa mukana, Gummerus sanoi.
Todistajia kuullaan nimettömästi
Syyttäjän ja puolustuksen edustajat matkustavat todistajien kuulemista varten Irakiin. Siellä todistajia kuullaan paikallisen tuomioistuimen välityksellä niin, että ainakin ääni välitetään videoyhteydellä Turkuun.
Käräjäoikeudessa osa todistajista ei uskaltanut ilmoittautua Irakin viranomaisille kuultavaksi. Hovioikeuden oli määrä käsitellä juttua jo viime syksynä, mutta kaikkiin todistajiin ei saatu tuolloin yhteyttä ja oikeuskäsittelyä lykättiin vajaalla vuodella.
Nyt näyttää siltä, että myös puolustuksen anonyymeja todistajia päästään kuulemaan Irakista käsin ensi kertaa.