JSN ja Journalistiliitto toimittajan verosanktiosta: Jos verolaki ei muutu, Suomi kurittaa sananvapautta

Julkisen sanan neuvoston (JSN) mielestä työtehtävistä johtuvissa oikeudenkäynneissä työnantajalla pitää olla mahdollisuus maksaa oikeudenkäyntikuluja ilman, että se katsotaan työntekijän verotettavaksi tuloksi. JSN vetoaa tiedotteessaan lainsäätäjiin ja sanoo, että verolakeja on syytä muuttaa. Muutoin neuvoston mielestä on vaarana, että Suomi kurittaa veroilla sananvapautta.

Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä syytetty Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan verot asianajokuluistaan. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi maanantaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä, että työnantajan maksama oikeusapu oli toimittajalle veronalaista palkkaa. Sanoma ilmoitti korvaavansa toimittajan kulut kokonaisuudessaan.

– Julkisen sanan neuvoston yhtenä tehtävänä on puolustaa sananvapautta. KHO:n päätös verolakien tulkinnasta voi heikentää sananvapauteen kuuluvaa yleisön oikeutta saada tietoa. Päätös saattaa vähentää tutkivaa journalismia, jos toimittajat joutuvat pelkäämään merkittäviä henkilökohtaisia taloudellisia menetyksiä, joita jutuista voi aiheutua, vaikka toimittaja todettaisiin syyttömäksi väitettyihin rikoksiin, JSN jatkaa kannanotossaan.

JSN nostaa esimerkiksi muiden Euroopan maiden aiheettomat kanteet, joilla on pyritty vaientamaan kriittistä journalismia.

– Päätöksessä ei ole kyse yksittäisestä toimittajasta eikä edes pelkästään toimittajista, vaan ratkaisu koskee useita muitakin ammattialoja. Julkisuudessa on mainittu lukuisia esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa eri ammattiryhmien edustajat voivat joutua työtehtäviinsä liittyvistä syistä rikosepäilyn tai oikeudenkäynnin kohteiksi ja siksi tarvita oikeudellista neuvontaa ja apua. Näistä syntyy kuluja oikeusprosessin lopputuloksesta riippumatta, JSN lisää.

KHO:n päätös tulkita työnantajan maksamat toimittajan asianajokulut verotettavaksi tuloksi, on vaarallinen ennakkotapaus suomalaiselle journalismille, linjaa Journalistiliitto tiedotteessaan.

Journalistiliitto on samaa mieltä Julkisen sanan neuvoston kanssa siitä, että verolakeja pitäisi muuttaa niin, ettei työtehtävissä syntyneitä oikeudenkäyntikuluja tulkittaisi verotettavaksi tuloksi.

Lue myös: Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä syytetty toimittaja joutuu maksamaan verot työnantajan kustantamasta asianajajasta

Asiantuntija: Kohtuutonta

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä kiristää verotuskäytäntöä oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa, sanoo johtava veroasiantuntijaTero Määttä Verohallinnosta.

KHO katsoi maanantaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä, että työnantajan maksama oikeusapu oli toimittajalle veronalaista palkkaa. Näin syytettynä ollut Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan verot asianajokuluistaan. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Media Finland on kertonut korvaavansa veroista aiheutuvat kulut toimittajalle.

Määttä kertoo, että aikaisemmassa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ohjeistuksessa on ollut enemmän pelivaraa sen suhteen, tulkitaanko työnantajan työntekijälle korvaamat oikeudenkäyntikulut veronalaiseksi palkaksi vai ei.

– Ohjeistuksessa on todettu, että lähtökohtaisesti työnantajan työntekijälle korvaamat kulut ovat palkkaa. Voi olla tilanteita, joissa kokonaisuuden ja olosuhteiden perusteella voidaan päätyä toiseen päätökseen. Nyt KHO:n päätös lähtee aika tiukasti siitä, että nämä korvaukset ovat palkkaa ja sillä siisti, Määttä sanoo STT:lle.

Tulkintaan on voinut Määtän mukaan aikaisemmin vaikuttaa esimerkiksi se, mistä asiasta oikeudenkäynti on johtunut tai onko työntekijä omalla toiminnallaan aiheuttanut oikeudenkäynnin. Myös sillä on ollut merkitystä, onko syytettynä ollut työntekijä todettu syylliseksi vai ei.

– KHO:n päätöksessä todettiin aika selvästi, että sillä ei ole merkitystä, tuomitaanko rangaistukseen vai ei.

Määttä kertoo, että Verohallinto aikoo päivittää KHO:n päätöksen seurauksena ohjeistusta, joka koskee työnantajan työntekijän puolesta maksamien sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen verotusta.

Päätöstä ei sovelleta taannehtivasti

Määttä kertoo, että KHO:n päätös koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan toimittajia. Jatkossa työnantajan työntekijälle korvaamat oikeudenkäyntikulut katsotaan siis alasta riippumatta verotettavaksi tuloksi.

Verotettavaksi tuloksi katsotaan Määtän mukaan mikä tahansa työnantajan työntekijälle korvaama etuus, kuten oikeudellinen neuvonta. Siihen Määttä ei osaa ottaa suoraan kantaa, miten toimitaan, jos työntekijä on oikeusjutussa asianomistajana, eli tulkitaanko työnantajan korvaamat oikeuskulut silloinkin aina verotettavaksi palkaksi vai ei.

– Näissä tilanteissa pitää katsoa, mistä asiassa on kyse, ja arvioida verokohtelua sen perusteella.

Hän kuitenkin huomauttaa, että lähtökohtaisesti työnantajan työntekijälle korvaama etuus on aina tuloverolain mukaan palkkaa.

– Se on toinen puoli.

Tuloverolain säädöksen mukaan työsuhteessa saatu palkka ja sen luonteiset edut ovat veronalaista tuloa. Määtän mukaan KHO:n päätöstä sovelletaan päätöksen antamisesta lähtien eli maanantaista alkaen.

Keskuskauppakamari vaatii lain muuttamista

KHO:n päätökseen on ottanut kantaa muun muassa Keskuskauppakamari. Etujärjestön johtavan veroasiantuntijanTomi Viitalan mukaan tilanne on työntekijälle kohtuuton ja lakia tulisi muuttaa.

– Verolainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, ettei työnantajan korvaamista oikeudenkäyntikuluista muodostuisi työntekijälle veronalaista palkkaa, jos rikosprosessin kohteena oleva teko on tapahtunut työtehtävissä eikä työntekijä ole toiminut työnantajan ohjeistuksen vastaisesti, Viitala sanoo tiedotteessa.

Päivitetty Journalistiliiton kannanotolla kello 13.28.