Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä koskeva selvitys julkistettiin tänään. Se on saanut paljon huomiota myös Suomessa, mikä kertoo osaltaan siitä, kuinka läheisiä ja tärkeitä naapureita olemme Ruotsin kanssa toisillemme.
Ruotsissa käytävä ulkopoliittinen keskustelu on meidän kannaltamme hyvin merkityksellistä ja seuraamme sitä tarkasti. Sekä Suomessa että Ruotsissa ollaan laajasti sitä mieltä, että yhteistyömme tiivistyminen on yhteinen etumme ja lisää turvallisuuttamme.
Tänään julkistettu kattava selvitys on suurlähettiläs Krister Bringéuksen laatima itsenäinen asiantuntijaraportti, ei siis Ruotsin hallituksen linjapaperi. Ruotsin hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset pohjautuvat maan hallitusohjelmaan, samoin kuin Suomessakin.
Meillä Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöä ja Suomen toiminnan prioriteetteja linjattiin myös kesäkuussa julkistetussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jota tullaan alkaneella syysistuntokaudella käsittelemään eduskunnassa.
Itsenäiset asiantuntijaraportit ovat kuitenkin tärkeä lisä analysoitaessa muuttuvaa ulkopoliittista toimintaympäristöämme, jossa tilannekuvamme tulee olla tarkka ja ajantasainen. Ulkopolitiikasta tarvitaan moniäänistä keskustelua.
Vahvoja asiantuntijapanoksia Suomen ulkopoliittiseen keskusteluun ovat olleet esimerkiksi keväällä julkistettu arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista sekä Ulkopoliittisen instituutin tuore Venäjä-raportti. Erilaiset näkemykset auttavat meitä luomaan moniulotteisen kokonaiskuvan siitä, millaisessa maailmassa me tällä hetkellä elämme.
Jotkut ovat kiirehtineet kutsumaan Ruotsissa tänään julkistettua Bringéuksen raporttia Nato-selvitykseksi. Nato-ulottuvuus on kuitenkin vain yksi osa tätä laajaa raporttia. Ruotsin Nato-jäsenyyteen se ei ota kantaa. Nato on teema, joka ymmärrettävästi kiinnostaa sekä Ruotsissa että Suomessa, mutta siitä käytävä keskustelu ei saa jättää alleen sitä tosiseikkaa, että kansainvälinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyömme pohjautuu hyvin laajapohjaiseen verkottumiseen useiden eri toimijoiden kanssa.
Suurlähettiläs Bringéuksen selvitys sisältää useita Suomenkin kannalta tärkeitä huomioita, joihin on helppo yhtyä. Yhteisen Itämeren alueen ja laajemman eurooppalaisen turvallisuusympäristömme vuoksi Suomen ja Ruotsin tiivistyvä yhteistyö on tärkeää. Molemmilla mailla on vahva tahto kehittää tätä yhteistyötä edelleen. Kahdenvälinen kumppanuutemme on meille molemmille kuitenkin myös osa laajempaa kansainvälisten yhteistyömuotojen verkostoa - oli kyse sitten vaikkapa EU:sta, Etyjistä, Nato-kumppanuudesta tai yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa.
Laajapohjainen yhteistyö lisää Suomen ja Ruotsin turvallisuutta, yhdessä ja erikseen. Monipuolinen yhteistyöverkostokaan ei kuitenkaan korvaa sitä, että myös oman puolustuskyvyn tulee olla kunnossa.
Vuoropuhelu Ruotsin poliittisen johdon kanssa ulkopoliittisesta toimintaympäristöstämme on läheistä, avointa ja jatkuvaa. Vierailin itse tasavallan presidentin kanssa Ruotsissa kaksi viikkoa sitten epävirallisessa, pääministeri Stefan Löfvenin isännöimässä tapaamisessa. Tällaiset tapaamiset antavat mahdollisuuden vapaaseen, pohdiskelevaankin ajatustenvaihtoon. Näin ollen tiedämme molemminpuolisesti hyvin, mitä toisessa maassa ajatellaan.
Juha Sipilä, pääministeri