Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi valtioneuvoston hyväksyneen selonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.
– Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomen turvallisuuteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hyökkäys rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Venäjä on toimillaan osoittanut, ettei se kunnioita naapuriensa suvereniteettiä alueellista koskemattomuutta, Haavisto sanoi.
Venäjä on valmis laajamittaiseen sotaan laajentaakseen etupiiriään, Haavisto jatkaa.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Suomen turvallisuustilanne on arvaamattomampi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen, Haavisto jatkoi. Myös tämä arvaamaton tilanne on pitkäkestoinen, arvioidaan selonteossa.
Haavisto kertoi kansainvälisten tahojen ihmetelleen Suomen nopeutta laatia selonteko näinkin lyhyessä ajassa, alle kahdessa kuukaudessa Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Kauanko Nato-hakemuksen hyväksyminen kestää?
Suomi on myös syventänyt yhteistyötä puolustusliitto Naton kanssa. Nato tarkentaa parhaillaan joukkojensa vahvistamista Venäjän uhan takia, Haavisto kertoi tilaisuudessa.
Selonteossa on korostettu liittymisen ajoitusta sekä prosessin nopeutta, kun Euroopassa käydään sotaa. Selonteon mukaan prosessiin pituuteen vaikuttavat Naton jäsenmaiden parlamenttikäsittelyiden kesto mutta mahdollisesti myös turvallisuustilanne Euroopassa.
– Naton liittymisprosessi on kestänyt aiemmin liittyneillä mailla vähintään vuoden. Jo jäsenyydestä keskusteltaessa ja siirtymävaiheen aikana hakijamaahan ja Nato-maihin todennäköisesti kohdistuisi ulkopuolista vaikuttamista ja painostusta, selonteossa kirjoitetaan.
Painostukseen ollaan varautumassa selonteon mukaan usein eri keinoin. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt keskusteluita turvallisuusympäristön muutoksesta eri maiden kanssa.
– Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jatkossa. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen, selonteko arvioi.
Suomen on syytä ylläpitää suhteita Venäjään jatkossakin Nato-jäsenyydestä huolimatta, Haavisto kuitenkin korostaa.
Selontekoa on tehty myös yhteistyössä Ruotsin kanssa. Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi tekisivät turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa samansuuntaisesti. Molemmat maat kuitenkin tekevät ratkaisunsa itsenäisesti.
Kahdenvälistä yhteistyötä pyritään lisäämään kaikkien pohjoismaiden, mutta myös Britannian, EU-maiden sekä Yhdysvaltojen kanssa.
– Suomi ja Yhdysvallat ovat aloittaneet jatkotoimet yhteistyön syventämiseksi, Haavisto kertoi.
Haavisto kertoi osuutensa lopuksi myös Suomen Nato-prosessin aikataulusta. Selonteko on tänään annettu eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen sitä käsitellään valiokunnissa, jonka jälkeen se palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi.
– Nyt on annettava eduskunnalle aikaa perehtyä selontekoon, jota seuraa mahdollinen seuraava selonteko.
Niinistö: "Kyse on Suomen omasta turvallisuudesta"
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi lausuntonsa tuoreesta selonteosta.
– Selonteon valmistelutyö lähti liikkeelle esitettyäni tehtäväksi arviota Suomen turvallisuuspolitiikan vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä riskeistä ja hyödyistä. Tärkeät turvallisuuspoliittiset päätökset vaativat taakseen punnitun analyysin ja jaetun tilannekuvan. Nyt on muodostettava selkeä linja Suomen suunnalle. Kyse on Suomen omasta turvallisuudesta. Se ei ole keneltäkään pois, Niinistö kirjoittaa.
Niinistö muistuttaa myös jatkavansa Suomen turvallisuuspolitiikasta aktiivista vuoropuhelua eduskunnan keskeisten valiokuntien ja eduskuntaan vaaleilla valittujen puolueiden puheenjohtajien kanssa.