Mielen hyvinvointi on markkinointiyrittäjä ja viihdetaiteilija Juhani Koskiselle tärkeä aihe, koska hänellä on omakohtaista kokemusta myös mielenterveyden pettämisestä. Vaikeimmiksi paikoiksi elämässään hän nimeää ne kohdat, joissa on joutunut luopumaan tärkeistä ihmisistä.
”Paremminkin on mennyt, mutta kyllä minulle nyt ihan hyvää kuuluu. Elämänkokemus on tuonut varmuuden siitä, että kaikista tilanteista kyllä selviytyy ja pääsee eteenpäin. Onneksi minulla on hyviä ystäviä ympärilläni, joille voin puhua ihan kaikesta”, Juhani vastaa kuulumisia kysyttäessä.
Tällä hetkellä hänen työpäivänsä koostuvat oman markkinointiviestintäyrityksen pyörittämisestä ja muista projekteista:
”Työ pitää sisällään tuotantoja, somekampanjointia ja milloin mitäkin. Toimistotöitäkin on, mutta yleensä töiden teko ei ole tiivisti sidottu aikaan eikä paikkaan.”
Viime aikoina Juhani on pyrkinyt myös keventämään ja hidastamaan arkeaan.
”Se tarkoittaa muun muassa sitä, että osaan sanoa ei sellaisille töille, jotka eivät ole niin omannäköisiä. Valitsen siis tarkemmin, mitä lähden tekemään ja missä olen mukana.”
Lisäksi hän haluaa kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hyvinvointiinsa.
”Yritän syödä säännöllisesti, vaikka ruoka ei aina maistuisikaan ja liikkua enemmän. Pyrkimyksenäni on ollut vuoden alusta lähtien käydä kolme kertaa viikossa salilla.
Unesta huolehtiminen on minulle vaikeinta, koska nukahtamista ja unenlaatua on vaikeampi itse säädellä.”
Masennuskokemus opetti tunteiden tunnistamista
Juhanilla on 12 vuoden takaa kokemusta keskivaikeasta masennuksesta.
”Silloin ei ollut epäselvää, että jotain on pielessä. En pystynyt kuin makaamaan sängyssä, en syömään enkä käymään pesulla. Ensin tietysti juttelin läheisteni kanssa. Sain lääkehoitoa ja silloin ensimmäisen kerran hakeuduin myös terapiaan. Olen sen jälkeen käynyt terapiassa ja kokenut sen itselleni hyvin tärkeäksi.”
Juhani muistaa kokemuksen kauheana. Pahinta oli se, ettei siitä uskonut selviytyvänsä. Hän kokee vaikeaksi kysymyksen, mitä voisi sanoa ihmiselle, joka on parhaillaan masentunut.
”Ristiriitaista sanoa näin, koska kun on itse ollut siinä tilassa, niin eihän se auta, jos joku tulee sanomaan, että kyllä siitä ”ajan kanssa” selviytyy. Se voi silloin tuntua pahalta ja triggeröidä, mutta se on myös totta. Ehkä haluaisin sen sanoa, että keskustele, puhu tuntemuksistasi ja hae apua, koska se on ainakin minua auttanut eniten. Minulla on myös joitakin tuttavia, jotka ovat kokeneet masennuksen ja se vertaistuki on ainakin itselleni toiminut.”
Hänellä masennus ei ole toistunut, mutta kokemus on kyllä opettanut tunnistamaan tunteita ja hidastamaan silloin, kun tulee vaikeita hetkiä. Siten sitä olen kyennyt myös ennaltaehkäisemään. Nyt hän on myös oppinut luottamaan, että alakulosta selviytyy kyllä.
”Se miten paljon aikaa se vie, sitä on tietysti mahdotonta koskaan sanoa”, hän miettii.
Urheilu ja liikkuminen on ollut Juhanille aina myös mielenhuoltoa.
”Jos on todella pahasti masentunut, niin silloinhan ei pysty myöskään liikkumaan, mutta heti kun voimat alkavat vähän palautua, niin liikkeelle lähteminen tekee hyvää.”
Lapsuudesta asti liikunta on ollut Juhanin elämässä mukana. Hän on pelannut lapsena ja nuorena sekä jalkapalloa että jääkiekkoa:
”Ensimmäinen sananikin taisi olla pallo”, hän nauraa.
Musiikki, parhaat ystävät ja suhde omaan äitiin
”Hankalimpia vaiheita elämässä ovat olleet ihmisistä luopumisen hetket: parisuhteiden päättymiset ja läheisen kuolema. Parikymppisenä läheinen ystäväni menehtyi ja se oli todella vaikea hetki.”
Juhanin elämässä musiikki soi enemmän silloin, kun on menossa vaikeammat ajat. Musiikki tuo elämään parempaa fiilistä. Hän kuuntelee paljon musiikkia ja myös musisoi parin kaverin kanssa:
”Olen minä jotain instrumenttejakin välillä soittanut, mutta lähinnä soitan suutani eli lauleskelen”, hän hymyilee.
Juhani on myös hyvin kiitollinen niistä ihmisistä, jotka auttavat elämässä eteenpäin: ”Onneksi minulla on paljon kavereita ja sitten on reilu kourallinen ihmisiä, joille voin puhua ihan kaikesta. Myös suhde omaan äitiini on ollut aina avoin ja läheinen.”
Haaveena koti lähempää luontoa
Vuosia Helsingin keskustassa, Punavuoressa, asunut Juhani haaveilee tällä hetkellä kodista lähempänä luontoa.
”Olen Turusta kotoisin, joten koti voisi olla vaikka jossain Helsingin ja Turun välillä. Kaipaan rauhallisempaa asumista ja vähemmän hektisyyttä.”
Tulevalta kesältä Juhani odottaa mökkeilyä Turun saaristossa ja rentoa hengailua kavereiden kanssa festareilla. Suunnitelmissa on myös lisää työprojekteja, joilla hän haluaa vaikuttaa ihmisten mielenterveystietoisuuteen ja pitää asiaa yllä.
”Koen mielenterveysteeman niin omakohtaiseksi ja tärkeäksi, että haluan jatkossakin tehdä töitä sen eteen”, hän sanoo.
Juhani on ollut mukana myös kevään Mielinauha-kampanjoinnissa, jonka teemana on lohtu. Hänelle lohtua tuovat eniten nyt yhteishuoltajuudessa olevat lemmikit, kääpiömäyräkoirat, Matti ja Teppo.
”Lemmikit ovat niin ilahduttavia, kun ne tulevat innolla vastaan ja hyppäävät viereen.”
TEKSTI: Jutta Kajander
KUVAT: Pia Inberg
Jokainen mieli tarvitsee lohtua.
Jokaiselle meistä tulee joskus elämässä eteen tilanteita, joissa omat voimat eivät riitä. Silloin tarvitaan tukea, rakkautta ja lohtua. Lahjoittamalla annat tukea ja lohtua niille, jotka juuri nyt sitä eniten tarvitsevat. Auta nyt ja lahjoita.