Ennätyspitkän jääsillan rakentaminen Juuassa jatkuu paukkupakkasissa. Sillan uutena vahvistusaineena käytetään selluloosaa.
Hollantilaisen Eindhovenin teknillisen yliopiston opiskelijat rakentavat Juukaan kolmatta maailmanennätysluokan rakennelmaa vahvistetusta jäästä.
Tammikuussa 2014 toteutettiin maailman suurin jääkupoli, vuonna 2015 oli ennätyskorkeuteen kohonneen jääkatedraalin vuoro.
Nyt kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa jänneväliltään 35 metrinen jääsilta. Se on saanut inspiraationsa Leonardo Da Vincin vuonna 1502 suunnittelemasta kivisillasta.
Veden kanssa läträystä
Tiukka pakkanen hyydytti tänään monta työmaata eri puolilla maata. Jääsiltatyömaallakin oli tiistaina hiljaista, mutta työt kuitenkin etenivät verkkaisesti. Vesikin vielä lensi juuri ja juuri muutaman metrin.
– Aamulla oli 34 astetta pakkasta ja kun joudutaan veden kanssa pelaamaan niin ainakin palomiehet tietävät kuinka hankalaa se on, tuumasi Juuan kunnan puolesta vapaaehtoisena teknisenä koordinaattorina työmalla toimiva Matti Tuominen.
Opiskelijoiden nokkamiehenä hyörinyt Roel Koekkoek on totutellut Pohjois-Karjalan talvisäähän jo aiempina vuosina ja kertoi selviävänsä mainiosti.
– Ongelma on se, että melkein kaikki rikkoontuu. Putket ja sähkökaapelit ovat hauraita jos on 30 astetta pakkasta. Noin 20 astetta olisi parempi, lopputyötään Juuassa tekevä nuori mies harmitteli.
Jääsiltaa rakentaa lähiviikkoina peräti 150 opiskelijaa 11:stä eurooppalaisesta yliopistosta. Nyt paikalla on vasta pienempi iskujoukko.
"Vessapaperi" keksittiin palaverissa
Kahden ison ilmapatjan väliin syntyvän jääsillan jänneväli on 35 metriä. Pituutta valmiille sillalle tulee 60–70 metriä. Jos kaikki menee suunnitellusti yleisö pääsee sillalle helmikuun puolivälissä. Juuan kunta järjestää paikalle kuukauden ajan erilaista oheisohjelmaa.
Ennätysmäistä jääsiltaa rakennetaan hyytävissä olosuhteissa.
Kunnassa ei ole hätkähdetty hollantilaisten ideoita eikä haasteellisia rakennelmia. Eikä aiheista ole paljon suomalaisilta kysyttykään.
Oletteko epäilleet, että ei taida onnistua?
– Monta kertaa, mutta se on vain pantu sitten onnistumaan, projektikoordinaattori Heidi Tanskanen myöntää hymyssä suin.
Tänä vuonna jäätä vahvistetaan selluloosalla. Resepti on tuhat litraa vettä ja 20 kiloa sellua.
– Yhdessä ideointipalaverissa puhuttiin revitystä vessapaperista ja todettiin, että meillähän on Uimaharjussa sellutehdas. Tämä on koerakentamista ja professori Bronk sanoi, että sellu käy hyvin, Tuominen kuvailee uuden materiaalin löytymistä.
Tuominen kertoo hakanneensa rakennelmaa vasaralla ja vahvaksi on todettu.
Väri suojaa auringolta
Aiemmin käytettiin sahanpuruvelliä niin sano pykriittiä ja rakennelmista tuli – no suomeksi sanottuna pierun värisiä. Selluloosan ansiosta niistä tulee nyt erittäin valkoisia.
– Ja ne kestää paremmin kevätaurinkoa eikä sula niin helposti kuin ruskea sahanpurun värjäämä seos, Tuominen analysoi.
Mutta mitä järkeä on opiskella jäärakennelmia kun ilmastonmuutos tekee kaikista pian työttömiä.
– Jäärakentamisessa on mahdollisuuksia. Taloja ei ehkä tehdä, mutta jäljelle jää paljon muitakin vaihtoehtoja. Tietenkin vain kylmillä seuduilla, Koekkoek pohtii tulevaisuutta.