Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, talousvaikuttaja Björn Wahlroos käy tänään julkaistussa uutuuskirjassaan Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ole malttia vaurastua läpi Suomen historian hetkiä, jolloin maalla oli kädessä avaimet vaurastumiseen.
Wahlroosin mukaan lähihistoriasta löytyy kaksi ratkaisevaa hetkeä. Ensimmäinen moka tehtiin 1970–1980-luvulla, jolloin olimme liian riippuvaisia neuvostoliiton kaupasta.
– Se johti siihen, että kun kauppa loppui, yrityksemme olivat todella surkeassa jamassa. Lopputuloksena syntyi yhtiöitä, jotka olivat globaaleja, yhteen toimialaan fokusoituneita yrityksiä, joilla oli hyvin vähän toimintaa enää Suomessa.
Lue myös: "Nokian nousu muutti Suomea lähes yhtä paljon kuin kaupungistuminen 1950-luvulla" – talousguru Björn Wahlroos listaa syyt suomalaisfirman uskomattomaan menestykseen
Nokia toinen mahdollisuus
Toinen tilanne vauraustumiseen Wahlroosin mukaan pilattiin 1990-luvun keskivaiheilla.
– Silloin meitä kohtasi satumainen onni. Suomi voitti maailman suurimman lottokupongin, jonka nimi oli Nokia. Se oli fantastinen menestys, joka nostatti suomalaisen työn tuottavuutta 6–7 prosenttia vuodessa.
Wahlroos painottaa, että tällöin suomalaisille kansalaisille kuin päättäjille tuli itsestäänselväksi, että mitään ei tarvinnut tehdä.
– Meillähän oli fantastinen sampo, joka vain tuotti ja tuotti. Siksi Suomi ei uudistunut. Kun sampo sitten ehtyi, talous oli huonossa jamassa.
Kirjassaan Walhroos kertoo kymmenen vuoden mittaisesta jaksosta, jolloin talouskasvua ei ollut.
– Nyt on ollut pieni kolmen vuoden pyrähdys, mutta olemme jo menossa kohti nollaa taas. Siksi tämä kirja on hätähuuto.