Kaikki voisi olla toisin: Nämä kaksi vaurastumisen hetkeä Suomi mokasi – Björn Wahlroos: "Meillä oli fantastinen sampo, joka vain tuotti ja tuotti"

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Anu Korhonen

    anu.korhonen(at)mtv.fi

    @anukoooo

    Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, talousvaikuttaja Björn Wahlroos käy tänään julkaistussa uutuuskirjassaan Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ole malttia vaurastua läpi Suomen historian hetkiä, jolloin maalla oli kädessä avaimet vaurastumiseen. 

    Wahlroosin mukaan lähihistoriasta löytyy kaksi ratkaisevaa hetkeä. Ensimmäinen moka tehtiin 1970–1980-luvulla, jolloin olimme liian riippuvaisia neuvostoliiton kaupasta. 

    – Se johti siihen, että kun kauppa loppui, yrityksemme olivat todella surkeassa jamassa. Lopputuloksena syntyi yhtiöitä, jotka olivat globaaleja, yhteen toimialaan fokusoituneita yrityksiä, joilla oli hyvin vähän toimintaa enää Suomessa. 

    Nokia toinen mahdollisuus

    Toinen tilanne vauraustumiseen Wahlroosin mukaan pilattiin 1990-luvun keskivaiheilla. 

    – Silloin meitä kohtasi satumainen onni. Suomi voitti maailman suurimman lottokupongin, jonka nimi oli Nokia. Se oli fantastinen menestys, joka nostatti suomalaisen työn tuottavuutta 6–7 prosenttia vuodessa.

    Wahlroos painottaa, että tällöin suomalaisille kansalaisille kuin päättäjille tuli itsestäänselväksi, että mitään ei tarvinnut tehdä.

    – Meillähän oli fantastinen sampo, joka vain tuotti ja tuotti. Siksi Suomi ei uudistunut. Kun sampo sitten ehtyi, talous oli huonossa jamassa. 

    Kirjassaan Walhroos kertoo kymmenen vuoden mittaisesta jaksosta, jolloin talouskasvua ei ollut.

    – Nyt on ollut pieni kolmen vuoden pyrähdys, mutta olemme jo menossa kohti nollaa taas. Siksi tämä kirja on hätähuuto. 

    Lue lisää aiheesta:
    Björn Wahlroos Nokia Raha Suomi Talous

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •