Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, talousvaikuttaja Björn Wahlroos käy läpi Suomen vaurastumisen mahdollisuuksia uudessa kirjassaan Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ole malttia vaurastua.
Merkittävään rooliin Wahlroos nostaa matkapuhelinyhtiö Nokian. Hänen mukaansa mikään yksittäinen yhtiö ei ole koskaan vastannut yhtä suuresta osasta Suomen kansantuotetta kuin Nokia vuosina 1995–2005.
Lue myös: Kaikki voisi olla toisin: Nämä kaksi vaurastumisen hetkeä Suomi mokasi – Björn Wahlroos: "Meillä oli fantastinen sampo, joka vain tuotti ja tuotti"
Saavuttaessaan huippunsa vuonna 2000 Nokian markkina-arvo oli yli 220 miljardia euroa. Wahlroosin mukaan Nokian nousu muutti maata lähes yhtä paljon kuin kaupungistuminen 1950-luvulla.
Nokian lähes uskomaton menestys ei ollut pelkkää sattumaa. Wahlroosin mukaan siihen oli neljä keskeistä syytä.
1. Kriisillä onnekas ajankohta
Nokian vuosien 1988–1992 kriisi sattui tavallaan hyvään aikaan.
– Samalla kun maailmalla luotiin uutta digitaalista GSM-standardia, Nokia kävi läpi matokuurin. Se toi markkinoille uuden NMT-puhelinperheen, jossa oli ensimmäinen varsinainen taskupuhelin. Samalla se laajensi myyntiorganisaatiotaan ja teki siinä yhteydessä jopa pari pientä yritysostoa, Wahlroos kirjoittaa.
2. Digitalisaatio ja GSM-verkko
Wahlroosin mukaan kaikkein tärkeintä Nokian tulevalle kehitykselle oli panostus uuteen digitaaliseen teknologiaan.
– Sen seurauksena maailman ensimmäinen GSM-verkko otettiin käyttöön Suomessa heinäkuussa 1991. Ja kaksi vuotta myöhemmin Nokia lanseerasi 1011-mallin, joka on sen kaikkien digitaalisten puhelinten kantaisä.
3. Panostukset kansainväliseen tuotantoon
Kirjassaan Wahlroos kertoo, että yhtiössä oivallettiin varhain, että GSM-standardin menestys johtaisi toimialan globalisaatioon ja että siksi ennennäkemättömät panostukset kansainväliseen tuotantoon ja jakeluun tulisivat nopeasti kannattaviksi.
– GSM-verkot olivat huomattava parannus NMT-teknologiaan verrattuna. Puhelut eivät enää katkenneet niin usein kuin mihin oli totuttu. Käyttäjän kannalta tärkeintä oli kuitenkin salaus (GSM-puheluita ei enää voinut kuunnella kuka vain), SIM-kortti ja datasiirtomahdollisuus, jota myöhemmin vahvistettiin GPRStekniikan avulla.
Wahlroosin mukaan Nokia hyödynsi etulyöntiasemaansa ja käynnisti voimakkaan globalisointiohjelman. Rinnan liiketoimintojen ulosmyynnin ja kulutuselektroniikkadivisioonan kriisinhallinnan kanssa Nokia lähti maailmalle tavalla, jota ei Suomessa ollut ennen nähty.
Uusia puhelinmalleja valmistui tuotekehittelystä yhä tiiviimpään tahtiin ja samalla Nokia vahvisti asemaansa myös verkkojen toimittajana.
4. Loppu valtioiden monopoleille
Wahlroosin mukaan Nokiassa ymmärrettiin myös, että uusi teknologia tulisi merkitsemään loppua valtioiden telekommunikaatiomonopoleille.
Vanhojen valtionyhtiöiden ohella Nokia panosti siksi voimakkaasti nouseviin uusiin verkko-operaattoreihin kuten Vodafoneen, Orangeen ja Radiolinjaan/Elisaan.