Kaikkien aikojen suurin: Pelé teki historiaa ja mullisti jalkapalloa – uhmasi sotilasjunttaa kidutusten vuoksi

Vain ani harva, jos kukaan, nauttii yhtä varauksetonta arvostusta jalkapallomaailmassa kuin torstaina pois nukkunut Pelé. Koko seurajoukkueuransa Amerikoissa viettänyt hyökkääjä edusti Santosia vuosina 1956–1974 ja iski pelaamissaan 638 ottelussa käsittämättömät 619 maalia.

Viimeiset pelivuotensa 1975–1977 Pelé vietti New York Cosmosin vetonaulana. Maaleja syntyi myös myöhemmällä iällä Yhdysvalloissa: 31 osumaa 56 ottelussa.

Vuonna 1940 Pelén syntyneen maalimääristä käydään yhä keskustelua ja väittelyä. Hänen ennätyksensä 1 281 maalia yhteensä 1 363 ottelussa koko uran ajalta on joka tapauksessa yhä ylittämätön.

Pelé oli tietenkin omaa luokkaansa Brasilian pääsarjassa, mutta koko maailman tajuntaan hyökkääjä pelasi itsensä A Seleçãon – Brasilian maineikkaan maajoukkueen – paidassa.

Läpimurto kansainvälisille kentille oli ikimuistoinen. Ruotsissa kesällä 1958 järjestetyissä MM-kisoissa Peléstä tuli turnauksen historian nuorin maalintekijä 17 vuoden ja 239 päivän iässä. Osumaa Walesia vastaan vielä paremmin muistiin on jäänyt hattutemppu välierässä Ranskaa vastaan.

MM-finaalissa isäntämaa Ruotsia vastaan Pelé iski kahdesti. Brasilia juhli mestaruutta 5–2-voittonsa jälkeen.

Urallaan yhteensä 77 maalia Brasilian maajoukkueessa iskeneen Pelén pelisilmä oli suomalaislegenda Atik Ismailin mukaan absoluuttinen.

– Hänellä oli loistava avaruudellinen hahmotuskyky. Hänessä viehätti yllätyksellisyys. Akrobaattiset suoritukset ovat jääneet myös mieleen. Tämän talven MM-kisoissa nähty Richarlisonin saksipotkumaali oli kuin muistutus Peléstä, Ismail sanoo.

Kun Vaván, Garrinchan ja Pelén tähdittämä Brasilia juhli mestaruutta myös neljä vuotta myöhemmin Chilessä, lataus ja odotukset Brasilian MM-joukkueen turnauksesta Englannissa 1966 olivat korkealla.

Pettymys Englannissa – Pelé potkittiin ulos turnauksesta

Atik Ismailille vuoden 1966 MM-kisat olivat ensimmäiset, joista hän muistaa yhä jotain.

Pelé oli valikoitunut kahdeksanvuotiaan Ismailin suosikiksi jo vuonna 1965.

– Seurasin Peléä niin paljon kuin pystyin. Se oli aika vahva tunne, kun Brasilia putosi jatkosta niissä kisoissa.

– Se oli oikeastaan ensimmäinen turnaus, joka jotenkin nähtiin telkkarista, mutta isä vei minut sitten vielä Kit-Cat-elokuvateatteriin katsomaan dokumenttia niistä kisoista. Se dokumentti oli aika surullinen siltä osin, kun siinä näytettiin, miten Pelé potkittiin ulos niistä kisoista. Häntä rapattiin rumasti Bulgariaa vastaan, Ismail muistelee.

Pelé ei toipunut avausottelussa saamista tälleistään täyteen iskuun, ja hallitseva mestari Brasilia jäi sensaatiomaisesti alkulohkoon.

– En voinut pelata niin kuin olisin halunnut. Se oli yksi surullisimmista asioista, ja sitä vain pahensi, että putosimme jatkosta. Lähdin MM-kisoista vakuuttuneena, että en pelaisi A Seleçãossa enää koskaan, Pelé kertoi.

Pelé loisti väritelevision kisoissa Meksikossa

Väritelevision aikakausi Suomessa alkoi vuonna 1969, ja Brasilian mestaruuskulku vuoden 1970 Meksikon MM-kisoissa välittyi suomalaisiin olohuoneisiin täydessä visuaalisessa loistossaan.

Turnauksen tähtenä tuikki neljän vuoden takaisesta pettymyksestään toipunut ja lopettamispäätöksensä huippuvireensä vuoksi pyörtänyt Pelé.

Monen senn ajan nuoren suosikkijoukkueeksi sementoitui kenties tuon tajuntaa räjäyttäneen yhdistelmän vuoksi juuri Brasilia. A Seleçãon asema Suomessa suuren ikäluokan suosikkina on pitänyt pintansa aina näihin päiviin asti.

Ismailin perheen kotiin väritelevisio saapui parahiksi samana vuonna ennen kesän 1970 MM-turnausta.

– Pelé teki lähtemättömän vaikutuksen. Hänessä oli rytmiä, koordinaatiota, yllätyksellisyyttä, luovuutta ja samaan aikaan hänen pelaamisessaan oli sellaista iloa, leikkiä ja huumoria mukana, Ismail kuvailee.

– Lopullinen Pelén hyvyyden tajuaminen tapahtui niiden MM-kisojen finaalissa Italiaa vastaan. Hän oli aivan ylivoimainen. Peléllä ja Messillä on pelaajina sellainen yhtäläisyys, että he molemmat ovat tai olivat tasapainossa, koordinaatiossa, rytmissä ja tempon vaihtelussa aivan mestareita. Vielä kun molempien potkutekniikka on niin jumalallinen, että sitä on iloa katsella, Ismail ihastelee.

Pelé osui turnauksessa neljästi. Monen katsojan muistiin jäi finaalin avausmaali, jonka Pelé puski Italian verkkoon. Maailmantähti vaikutti kuin leijuvan ilmassa ennen osumaa keskityspalloon.

– Sanoin itselleni ennen peliä, että hänet on tehty luusta ja nahasta niin kuin kaikki muutkin. Olin väärässä, Pelén vartiointiin valjastettu Italian puolustaja Tarcisio Burgnich summasi.

Vuoden 1970 MM-kisat jäivät Pelén viimeisiksi mutta olivat samalla hänen uransa lakipiste.

– Vuonna 1958 hän oli vielä kokematon, vuonna 1962 hän oli loukkaantunut, 1966 häntä telottiin, mutta vuonna 1970 hän oli kokenut, kunnossa, vapaa ja keskittynyt. Tämä oli leikkaamaton, virheetön Pelé, joka säkenöi enemmän kuin koskaan aiemmin, BBC:n Phil Dawkes kirjoittaa.

Uhmasi sotilasjunttaa ennen 1974 MM-kisoja

Pelén perintöä ei ole Brasiliassa himmentänyt vuoden 1974 Saksan MM-kisojen boikotoiminen. Muualla se kenties vain vahvisti hänen suuruuttaan.

Pelé uhmasi maajoukkueuransa päättämisellä Brasilian sotilasdiktatuuria, joka oli painostanut häntä jatkamaan.

– Olin lähtenyt maajoukkueesta 1971 ja 1974 olin vielä hyvässä kunnossa. Mutta kertomukset kansalaisten kiduttamisesta saivat minut pitämään pääni, Pelé paljasti myöhemmin.

Pelén uhmakas ratkaisu sotilasjohdon maajoukkuekutsujen edessä kertoo hieman siitä koskemattomuudesta, jota hän Brasiliassa nautti.

Vain harva asettui vastustamaan Brasiliaa vuosina 1964–1985 hallinnutta sotilasdiktaaturia missään asiassa.

– Sotilasjuntta yritti pakottaa minua. Minua painostettiin verokysymyksillä, mutta päätin pitää pääni.

Ylitti logiikan rajan

Jalkapallossa vain Johan Cruyffin, Alfredo Di Stéfanon, Ferenc Puskásin ja Diego Maradonan kaltaiset pelaajalegendat ansaitsevat vertailun Pelén kanssa.

– Pelé oli ainoa jalkapalloilija, joka ylitti logiikan rajan, Cruyff totesi.

Ismail vertaa Pelén merkitystä Muhammad Alin vaikutukseen nyrkkeilylle. Vain harvoin esiin nousee niin poikkeuksellisen hyvää ja valovoimasta tähteä, joka voi nostaa omilla lahjoillaan koko lajin suosiota maailmanlaajuisesti.

– Pelé ja Muhammad Ali olivat ylivertaisia, Ismail pelkistää.

Ismail nimesi vuonna 1988 syntyneet kaksospoikansa edellä mainittujen urheilutähtien mukaan.

– Heiltähän ne nimet (Pele ja Ali) tulivat. Se on yksi esimerkki siitä, kuinka vahvoja nuo persoonat olivat minulle, Ismail myöntää.

Idolinsa Pelén poismenoon Ismail suhtautuu maltillisesti. Syöpä vei voiton jalkapallosuuruudesta pitkän taistelun jälkeen.

– Hän eli rikkaan elämän, varmasti henkisestikin. Ikää oli jo 82 vuotta, ja kuolema kuuluu tähän elämänkaareen, Ismail sanoo.

Pelé kävi Suomessa 1986

Yksi asia Ismailia tuntuu harmittavan edelleen. Hän ei koskaan päässyt tapamaan idolisoimaansa tähteä, vaikka tämä saapui Suomeenkin vuonna 1986 ja vieraili muun muassa HJK:n ja Kuusysin välisessä ottelussa. Ismailin pelit Klubissa olivat loppuneet jo paria vuotta aiemmin.

– Niin perkuleesti jäi harmittamaan se, että en ollut mukana. En tiedä, mikä mulla on ollut syynä siihen, että en ollut siellä, Ismail sanoo.

Pelén lyhyelle vierailulle Helsinkiin järjesteli jalkapallon monitoimimies Paavo Einiö, joka oli Ismailin mukaan jo aiemmin saattaa Ismailin yhteen idolinsa kanssa.

– Paavo kertoi minulle viimeisinä elinvuosinaan, että olin lähellä pelata Pelén kanssa. Mä olin, että mitä helvettiä. Hänellä oli ollut kaupat teossa minusta New York Cosmokseen, Ismail kertoo.

Pelé pelasi uransa viimeisen kautensa New Yorkissa vuonna 1977 ja oli lopettaessaan 37-vuotias.

Pelaajauransa jälkeen Pelé piipahteli politiikassa, mutta keskittyi enemmän jalkapallon ilosanoman levittämiseen ympäri maailmaa.

Peléä jäivät suremaan koko jalkapalloa rakastavan maailman lisäksi hänen jälkikasvunsa ja nykyinen vaimonsa Marcia Aoki. Pelé sai yhteensä seitsemän lasta eri suhteista elämänsä varrelta.