Moni nuorempi muusikko tai artisti voisi olla kateellinen siitä, mihin Kake Randelin on pystynyt.
Iskelmälaulaja keikkailee edelleen täyttä, noin sadan keikan vuosivauhtia – pääsääntöisesti vanhojen hittien voimalla.
– En välttämättä allekirjoita sitä, että pitää uudistua. Tietenkin jonkin verran pitää uudistua, mutta en tiedä, pohdiskelee Randelin.
Pitkänäperjantaina Hotelli Iso-Syötteen jonossa pohjoisessa on silmin nähden paljon nuoria. Asia hämmästyttää, kun tietää että Kaken kultavuodet osuivat 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun.
– Kyllä se noste on ollut nyt kolme-neljä-viisi vuotta, että keikoilla käy nuorta porukkaa. Sanotaan, että 18-35 vuotiaat on nyt se ikäluokka, jotka käy keikoilla, sanoo Kake Randelin.
Kaken suurin hitti oli Kop kop kop, jolla hän nappasi myös Emma-pystin 1980-luvun alussa. Muitakin hittejä tuli noina vuosina kuin liukuhihnalta – ja niitä kansa haluaa nyt kuulla uudelleen.
– Siellä on Kop kop kop ja Tarja ja Jannu Huoleton ja Silitä ja paijaa.
Viimeksi mainittu on itse asiassa uudempaa tuotantoa, joka jatkaa samalla hyväksi havaitulla iskelmälinjalla.
– Sanokoot kriitikot mitä hyvänsä, Suomi-iskelmä on se joka tulee ihmistä lähelle ja koskettaa meitä jokaista suomalaista, uskoo Randelin.
Keikkakunto kestää
Kake Randelin tunnetaan välittömänä ja sympaattisena artistina, joka osaa ottaa yleisönsä.
– En tiedä voisinko olla muuta kuin mitä olen. Enkä tiedä haluaako yleisö muuta, mutta minä ainakin olen sama persoona siviilissä kuin lavalla, sanoo Randelin.
Hänen mielestään yksi suosion salaisuus voikin piillä hyvässä yleisösuhteessa.
– Yleisön kanssa pitää löytää saumaton vuorovaikutus, sanoo Kake.
Hän liikkuu ennen keikkaa faniensa joukossa. Osa näistä kiertää useinkin miehen keikoilla – esimerkiksi jo lapsensa ”Kake-kärpäsen” puraisemiseksi joutuneet Pirjo Lantto Kiimingistä ja Merja Herukka Pudasjärveltä.
– Olemme olleet kavereita jo lapsena ja vanhemmat kuuntelivat aina Kakea. Nyt omat tytöt tykkäävät myös hirveästi Kakesta, sanoo Merja.
Pirjo ja Merja ovat olleet Kake-faneja lapsesta saakka.
Mikä Kakessa tai hänen musiikissaan sitten puhuttaa?
– Ei sitä osaa sanoa. Mutta jos levyä kuuntelee, ei siellä ole huonoja biisejä ollenkaan, sanoo Pirjo.
Kake on mielissään uuden sukupolven fanituksesta. Ikää on mittarissa nyt 61 vuotta, mutta tahti ei vaikuta väsyneeltä.
– Jos ihmiset haluavat kuunnella ja itse saan tästä jotakin, miksi lopettaisin? Tarjoanhan tällä keikkailulla työtä myös ammattimuusikoille, huomauttaa Randelin.
Kaihoa ja ilomieltä
Iso-Syötteen pitkäperjantaissa selvää on, että Kake Randelinin musiikki on duurivoittoista ja vetävää, joka menee jalan alle automaattisesti. Faneja löytyy joka lähtöön, kuten Mikko Parviainen Taivalkoskelta.
– Olen aina tykännyt Kakesta. Se musiikki vain puree minuun, tuumii mies.
Pirjo Trushin haluaa ehdottomasti tulla kertomaan Kaken ihanuudesta.
– Kake on ihana ihminen, ihana persoona, niin välitön ja Kakella on ihana hymy! Minä vain yksinkertaisesti rakastan Kakea! nauraa Trushin.
Molli-iskelmät uppoavat yleisöön vähintään yhtä tehokkaasti kuin vauhtibiisitkin.
– Suomi-iskelmä on aliarvostettua, jos miettii kuinka kovia tekijöitä siellä on taustalla. Siellä on Vexi Salmet ja Kassu Haloset ja kovia sanoituksia, jos ajatellaan vaikka Juicea. Se puhuttelee meitä suomalaisia, toteaa Randelin.
Monipuolinen artisti
Kake Randelin ei ole elämässään keskittynyt pelkkään keikkailuun. Hyvä perhe-elämä, vaimo ja lapset ovat olleet tärkeässä roolissa, kuten myös itsensä toteuttaminen.
Taidemaalarina Kake on tuttu persoona ja vetää myös Mäntyharjun Kuvataideyhdistystä.
– Kuvataiteesta olisi ehkä voinut tulla toinen työni, myöntää mies.
Lisäksi Kake on kunnostautunut rallikuskina. Startteja on liki kaksisataa ja kisakokemusta myös maan rajojen ulkopuolelta.
– Nythän se on jäänyt, mutta kymmenen vuotta kilpailin tosissani, kertoo Randelin.
Musiikki on silti aina ollut tärkein oma juttu.
– Ja on sitä edelleen. Kun pääsen lavalle ja näen kaikki ne ihmiset siellä, se tuntuu mahtavalta. Musiikin hyvää tekevä voima on suuri, juttelee Randelin.