Kalastuksenvalvonta tiukkenee tänä vuonna. Pyydysten puutteellisesta merkinnästä ei enää välttämättä seuraa pelkkä huomautus vaan sakkoja tai pyydysten haltuunotto.
Jo huhtikuussa 2012 tiukentunut kalastuslaki on tarkoittanut pyydysten merkitsemisen osalta esimerkiksi sitä, että vesistössä, jossa voi olla vesiliikennettä, merkkilipun on oltava 1,2 metriä korkeassa salossa. Merkistä tulee myös löytyä muun muassa kalastajan yhteystiedot ja heijastin.
Verkkoja, katiskoita tai muita ei voi enää merkitä vesiliikennealueella esimerkiksi tyhjillä mehupurkeilla. Kalastusoikeutta osoittavien pyydysmerkkien tulee puolestaan olla tarkastettavissa uloimman lippusalon yhteydessä ilman pyydyksen nostamista.
Viime vuonna kalastusrikkeet kuusinkertaistuivat valtion vesillä tehostetun valvonnan seurauksena. Metsähallituksen erävalvontaraportin perusteella yleisin rikkeistä oli pyydysten merkitsemisen laiminlyönti.
– Valvonnassa lähdemme nyt siitä, että kalastajat tuntevat uudet vaatimukset. Yleisin puute on se, että pyydysten merkitsemisestä puuttuvat kalastajan yhteystiedot, Metsähallituksen erätarkastaja Tommi Suonpää sanoo.
Toisin kuin monesti viime vuonna, tänä vuonna kalastajat eivät enää selviä huomautuksella, jos pyydysten merkintävelvollisuus on selvästi laiminlyöty tai ne ovat muuten laittomia. Valvontaviranomainen tai kalastuksenvalvoja voi paitsi antaa sakkoja, kerätä pyydykset haltuunsa.
Valvontaa aletaan tehostaa myös alamittaisten kalojen ja uhanalaisiin kaloihin kohdistuvan kalastuksen osalta.
Kalastusta valvovia viranomaisia ovat Metsähallitus, Poliisi, Rajavartiolaitos sekä ely-keskus. Lisäksi kalastusta valvovat kalastuksenvalvojat, jotka ovat suorittaneet ely-keskuksen tutkinnon ja saaneet valtuutuksen tehtävään vesialueen omistajalta. Metsähallitus vastaa valtion vesialueiden valvonnasta, ja työtä johtavat erätarkastajat.
Lähde: Metsähallitus