Kalastajan on syytä tarkistaa hyvin huolella keskiviikosta alkaen, että saaliiseen ei ole päätynyt uhanalaiseen lajiin kuuluvaa polskijaa. Kalastuslaki muuttuu toukokuun alussa siten, että salakalastuksesta kiinni jääneen korvaussummat ovat nousemassa todella tuntuvasti.
Esimerkiksi järvilohen Vuoksen ja Hiitolan vesistöstä saaliskalaksi ottanut olisi kärähdettyään joutumassa maksamaan yhdestä kalasta peräti 7 510 euroa. Tarkkoja korvaussummia ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon. Se tapahtuu, kun asetusluonnokseen kirjatut korvaussummat hyväksytään asetukseksi.
– Tarkoitus on saada tämä asetus annettua vielä toukokuun kuluessa, kertoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
"Kaikki tapaukset eivät välttämättä mene poliisitutkintaan"
Kirjavaisen mukaan myös kalastajien parissa on laaja yksimielisyys siitä, että uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien laiton pyynti on saatava kuriin. Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön SVK:n toiminnanjohtaja Markku Marttinen vahvistaa tämän.
– Eihän tästä uudistuksesta ole muuta kuin positiivista sanottavaa.
Nyt kiristyviä rangaistuksia voi pitää ankarina, mutta Marttisen ja Kirjavaisen mukaan niiden soveltamisessa on lupa käyttää jatkossakin harkintaa.
– Kaikki tapaukset eivät välttämättä mene poliisitutkintaan. Näin on ainakin silloin, jos kalastaja on lapsi eli alle 15-vuotias, Marttinen muistuttaa.
Kalarosvous paikoin systemaattista
Kirjavainen arvioi, että salakalastus ei ole ollut Suomessa koko maan ongelma. Alueellisia pulmia sen sijaan on hänen mukaansa ilmennyt.
Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson on samaa mieltä, vaikka arveleekin, että rikkeitä on jossain määrin ilmennyt kautta maan.
Kumpikin katsoo, että salakalastuksessa on ollut erityisiä ongelmapaikkoja.
– Niitä ovat olleet voimalaitosten ala- tai yläpuoliset alueet, joissa on esiintynyt uhanalaisia kalakantoja. Näillä paikoilla tehdyt elvytystoimet, kuten kalaistutukset, ovat tavallaan mitätöityneet, kun siellä on ollut pitkään jatkunutta ja systemaattista salakalastusta, Kirjavainen sanoo.
Korvaussumma voi vaihdella
Fredrikson kertoo, että uhanalaisen kalan korvaussumma voi asetusluonnoksen mukaan vaihdella sen mukaan, missä päin Suomea kala on laittomasti saaliiksi otettu. Esimerkiksi Harjuksen pyynnin "sakko" on eri suuruinen merellä ja sisävesissä.
Samoin saman lohikalalajin luonnonvaraisen yksilön korvaussumma on suurempi kuin istutetun yksilön. Istutetun lohikalan tunnistaa siitä, että sen rasvaevä on leikattu pois.
Päiväsakkojen porsaanreikä poistuu
Maallikko saattaa isoihin korvaussummin siirryttäessä kysyä, voidaanko edellyttää, että ongen kanssa vesille lähtevä tunnistaa kalastuskiellossa olevat kalat.
– Tähänkin asti kalastajalla on ollut velvollisuus tunnistaa uhanalaiset lajit ja niihin liittyvät rajoitukset. Tähän ei sinänsä tule nyt mitään muutosta. Jos ei ole varma siitä, onko ylös nostettu kala laillista saalista vai ei, se kannattaa päästää heti takaisin veteen. Vahingossa kalastettu uhanalaisen lajin kala pitää palauttaa välittömästi takaisin veteen myös siinä tapauksessa, että kala on ehtinyt kuolla, Kirjavainen opastaa.
Fredrikson muistuttaa vielä siitä, että nyt muuttuva kalastuslaki poistaa salakalastuksesta houkuttimen.
– Tähän asti salakalastuksesta on tuomittu päiväsakkoja. Jos kalastaja on ollut vähätuloinen, päiväsakon määrä on jäänyt niin pieneksi, että on ehkä ollut houkuttelevaa jatkaa salakalastusta. Nyt sen sijaan korvausmaksu on kalakohtainen, tuloista riippumatta kaikille sama.