Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen rahallisista arvoista. Jos näitä lajeja laittomasti kalastaa ja jää kiinni, joutuu maksamaan valtiolle asetuksessa lajille määritellyn arvon mukaisen korvauksen.
Tavoitteena on tehostaa uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelua ja kantojen elpymistä.
– Seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat tähän asti olleet niin vähäisiä, että seuraamusjärjestelmä on koettu tehottomaksi, sanoo asetuksen valmistelusta vastannut maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sanna Koljonen.
Uhanalaisten kalalajien arvo 50 - 7510 euroa
Uhanalaisten lajien arvoja:
- Itämeren lohi 3470 euroa
- järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä 7510 euroa
- ankerias 3510 euroa
- nahkiainen 100 euroa
- taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 3260 euroa
- harjus meressä 1360 euroa
- jokirapu 50 euroa
- siika mereen laskevassa joessa tai purossa 460 euroa
Lähde: maa- ja metsätalousministeriön asetus
Asetuksessa määritellään arvot seuraaville kalalajeille: lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu ja mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Lajien suojeluarvot vaihtelevat 50 - 7510 euron välillä. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella ja pienin arvo jokiravulla.
Kaikkiaan asetuksessa on määritelty 23 erilaista arvoa.
Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvojen määrittely perustuu kunkin yksikön suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon.
Ministeriössä uskotaan, että lajien arvon määrittely auttaa niiden suojelussa.
– Pelotevaikutus on iso. Varmasti miettii kaksi kertaa, kannattaako vaikka uhanalaista järvilohta ehdoin tahdoin pyydystää, jos jo kahdesta lohesta joutuu pulittamaan valtiolle 15 000 euroa, laskee Sanna Koljonen.
Korvaussummien uskotaan vähentävän salakalastustasta
Uhanalaisten lajien laitonta kalastusta myös valvotaan.
– Valvonta on haasteellista ja resurssit rajallisia, mutta kyllä valvontaa tehdään, vakuuttaa Koljonen.
Aiemminkin Suomessa on jäänyt kiinni salakalastusta harjoittaneita kalastajia.
– Paljonkin on jäänyt kiinni. Itse asiassa salakalastuskulttuuri on ollut tämän lakimuutoksen taustalla. Tiedossa on tapauksia, joissa uhanalaisia kalalajeja on tietoisesti pyydetty. Aiemmin seuraukset ovat olleet vähäiset, kun lajeille ei ole ollut määriteltyä arvoa. Nyt, kun arvot on määritelty, toivomme, että uhanalaisten lajien arvo monimuotoisuudelle ymmärretään paremmin, huomauttaa Koljonen.
Kalastusta valvovat muun muassa ely-keskukset, Metsähallituksen erätarkastajat ja poliisit. Myös yhteisiä valvontaoperaatioita järjestetään ja valvontaa kohdennetaan alueille, joissa tiedetään tapahtuvan salakalastusta.
Asetus tulee voimaan toukokuun 17. päivänä.