Koronapandemian aikana uutiset perutuista ja siirretyistä urheilutapahtumista ovat muuttuneet arkipäiväksi, samoin se että pelit pyörivät kuin automaattiohjauksella tyhjillä areenoilla, joiden katsojat ovat pahvia tai virtuaaliheijastuksia ja yleisön meteli tiskijukan soittamaa tallennetta. Mutta perjantaina Riiassa käynnistyvät jääkiekon MM-kisat ovat poikkeusoloissakin poikkeukselliset.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat 9.-25.5.2025
Leijonien pelit, välierät ja finaali MTV3-kanavalla. MTV Katsomossa ottelut maksullisilla tilauksilla. Kaikki kisauutiset MM-jääkiekon verkkosivuilla.
Kisat piti alun perin pelata Latviassa ja Valko-Venäjällä, mutta Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF otti pitkän empimisen jälkeen kisat pois Valko-Venäjältä, jota johtava Aljaksandr Lukashenka on jyrännyt poliittiset opponenttinsa yhtä romuluisesti kuin vastustajat omissa näytösjääkiekko-otteluissaan.
– Olihan se hyvä juttu, kun lähdetään ihmisoikeusasiasta. Jos kisat olisi järjestetty Valko-Venäjällä, siellä olisi ollut hässäkät pystyssä ja sekä oppositio että Lukashenka olisivat käyttäneet kisoja hyväkseen. Toivottavasti he löytävät ratkaisun, IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola sanoo kisojen siirtämisestä.
"Suuren tuntemattoman raja"
Nykyaikaiset päätöksenteon opit alleviivaavat sitä, ettei päätöksentekoprosessia saa arvioida vain lopputuloksen perusteella, koska seurauksiin voi vaikuttaa moni asia, joka ei ole päätöksentekohetkellä tiedossa eikä päättäjien hallinnassa. Päätös voi olla hyvin tehty, vaikka sen seuraukset ovat kielteiset.
LUE MYÖS: AJASTUS TO 0630 Maininta Kaapo Kakon MM-jättisensaatiosta saa Anton Lundellin toppuuttelemaan – "En mä halua lähteä…"
Miten Kummola arvioi nyt IIHF:n 2017 tekemää päätöstä antaa MM-kisat Latvialla ja Valko-Venäjälle?
– Silloin Valko-Venäjällä oli rauhallisempi tilanne, ja siellä oli pidetty MM-kisat 2014. Me (Suomi) oltiin silloin myös hakemassa MM-kisoja. En ollut kovin innostunut, sillä halusin että Tampereen uudelle hallille saataisiin vuosi lisäaikaa. Valko-Venäjä haki kisoja yksin, mutta (IIHF:n puheenjohtaja Rene) Fasel kävi siellä ja vinkkasi heille, ettei teillä ole mitään mahdollisuuksia Suomea vastaan yksin, mutta ottakaa Latvia mukaan, niin ne voisi onnistua, Kummola vastaa.
Kummola sanoo palanneensa päätökseen sen tekemisen jälkeenkin.
– Muistan hyvin, kun he saivat kisat kahden äänen enemmistöllä ja Latvian kiekkoliiton puheenjohtaja puhui maista ilman rajoja. Minä sanoin, että siinä on iso raja, EU:n ja suuren tuntemattoman raja. Olen häntä siitä muutaman kerran muistuttanutkin.
Tällä vuosituhannella urheilun suurtapahtumien järjestämisestä ihmisoikeuksia polkevissa maissa on puhuttu paljon. Median muutos ja yhä useampien urheilijoiden julkiset kannanotot näyttivät kuitenkin pitkään menevän urheilujärjestöiltä korvien läpi jälkiä jättämättä.
– Joskohan urheilujärjestöt alkaisivat heräämään. Ihmisoikeuksia loukkaavat maat hakevat ahkerasti kisoja ja pyrkivät sillä oikeuttamaan toimintaansa. Jatkossa näitä pitäisi miettiä etukäteen. Eihän Venäjän ja Kiinankaan tilanne hyvä ole, Kummola sanoo.
"Vaiettu aihe"
Päätöksenteon virheistä voi oppia, mutta se edellyttää asian perkaamista uudelleen. Kummolan mukaan IIHF:n hallituksessa Valko-Venäjän kysymyksestä ei kuitenkaan ole puhuttu enää sen jälkeen kun kisat siirrettiin kokonaan Latviaan.
– Oikeastaan siitä ei ole keskusteltu ollenkaan, tämä on vaiettu aihe. Ei sanaakaan ole puhuttu. Se oli joillekin niin vaikea asia, Kummola kertoo.
LUE MYÖS: Leijonat sai kaksinkertaisen Stanley Cup -voittajan kisoihin – Olli Määttä avaa ratkaisunsa taustan: "Ei tiedä, tuleeko enää ollenkaan saumaa"
Joillekin?
– Ainakin Faselille. Mutta meidän välimme ovat palautuneet normaaleiksi, Kummola vastaa.
Sveitsiläisen puheenjohtajansa Faselin johdolla IIHF on vahvistanut suhteitaan NHL:ään ja saanut NHL-pelaajat ajoittain mukaan olympiakisoihin. Fasel on myös ensimmäinen Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi jääkiekon parista noussut henkilö, mutta häneen henkilöityy myös kansainvälisiä urheilujärjestöjä ja itsevaltaisesti johdettuja valtioita yhdistävä piirre: valta keskittyy yhdelle ihmiselle ja hänen lähipiirilleen.
Eikä johtajalla ole kiirettä väistyä. 71-vuotias Fasel on johtanut IIHF:ää jo 27 vuotta.
– Se on probleema, Kummola myöntää epäröimättä.
– Nythän on tullut muutos, että jatkossa sama henkilö ei voi olla puheenjohtajana yhdeksää vuotta kauempaa. Tuleva puheenjohtaja ei myöskään ole enää päätoiminen, vaan saa vain päivärahat. Se on iso muutos, mutta ihan paikallaan, Kummola sanoo.
"Sorry Kale"
Kummola, 75, on ollut IIHF:n hallituksen jäsen 1998 lähtien ja varapuheenjohtaja 2003 alkaen. Viime vuonna ilmestyneessä omaelämäkerrassaan hän kertoi olleensa lähdössä tavoittelemaan puheenjohtajuutta 2008. Kummola kertoo kirjassa, että aloite IIHF:n puheenjohtajan Rene Faselin haastamiseen oli tullut juuri Venäjältä. Kummola kertoo myös Pohjoismaiden, Pohjois-Amerikan ja Tshekin tukeneen hänen ehdokkuuttaan.Kampanja oli tarkoitus käynnistää epävirallisessa tapaamisessa Tukholmassa 2008, mutta kokousta edeltävänä iltana Kummola kertoo saaneensa puhelun Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtajalta Vladislav Tretjakilta.
– Tretjak oli hyvin pahoillaan joutuessaan kertomaan, että sorry Kale, hän ei pääse kokoukseen, koska oli saanut määräyksen saapua "kaikkein pyhimpään". Häntä oli nimenomaan kielletty lähtemästä Tukholmaan. Venäjä ei halunnut asettua Faselia vastaan, Kummola kertoo kirjassa.
LUE MYÖS: Marko Anttilan MM-karanteeni: tosi-tv:tä ja Vesa-Matti Loiria – "Ei tämä nyt niin kamalaa ole"
Kummola uskoo, että käskyn takana oli Venäjän valtionjohto.
– Tulkitsin, että kyse oli Kremlistä ja Vladimir Putinista. Samalla ymmärsin, ettei Venäjän jääkiekkoliitto voinut olla kaatamassa Faselia, joka oli Kansainvälisen Olympiakomitean työvaliokunnan jäsenenä vahvasti vaikuttamassa siihen, että Venäjä sai vuoden 2014 Sotshin talviolympialaiset, Kummola jatkaa kirjassa.
Faselin yhteydet Putiniin herättivät huomiota keväällä 2018, kun Fasel osallistui Putinin virkaanastujaisiin kesken MM-kisojen.