Tuleminen yhdistetyksi presidentti Joe Bidenin hallintoon todennäköisesti kostautui demokraattien ehdokkaalle Kamala Harrisille Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Hän kommentoi tilannetta ennen aamuseitsemää Suomen aikaa, kun vaalit näyttivät kallistuvan Donald Trumpin voitoksi.
Lue myös: MTV seuraa: Harrisin voitto vaatisi "ihmeen", sanoo MTV:n Mirja Kivimäki
Bidenin hallinnon varapresidenttinä Harris on saattanut saada äänestäjien silmissä niskoilleen osasyyn esimerkiksi viime vuosien korkeasta inflaatiosta ja muista talouden haasteista.
– Ihmiset vertaavat sitä, mikä kokemus heillä oli varsinkin henkilökohtaisessa taloudessa, miltä elämä tuntui silloin Trumpin kaudella ennen koronaa, ja miltä se tuntuu nyt tässä Bidenin kaudella. Monen kokemus on se, että henkilökohtainen elämä oli parempaa silloin Trumpin kaudella, Lindén sanoo STT:lle.
– Kyllä siinä voi olla myös jonkinlaista vastareaktiota siihen, kuinka monta lasikattoa Harrisin pitäisi murtaa. Mutta luulen kyllä, että se kaikkein suurin ongelma on hänen ilmeinen vahva kytköksensä tähän istuvaan hallintoon.
Useimmat yhdysvaltalaiset eivät Lindénin mukaan erittele sen tarkemmin sitä, kenen syytä tai ansiota talouden ylä- ja alamäet itse asiassa olivat, vaan hyvät ja huonot ajat yhdistetään vahvasti istuvaan presidenttiin.
Kamala Harris on toiminut presidentti Joe Bidenin varapresidenttinä neljä vuotta.
Trumpin saama rikostuomio, hänen kannattajiensa hyökkäys kongressitaloon vuonna 2021 tai muut kohut eivät näytä murentaneen Trumpin peruskannatusta. Lindénin mukaan intohimoisimmat Trumpin kannattajat pitävät näitä asioita jopa positiivisina. Monet politiikkaa vähemmän seuraavat äänestäjät puolestaan tekevät äänestyspäätöksensä talous edellä.
Latinokannatus loogista
Trump on vaalitulosten perusteella vahvistanut edelleen asemiaan latinoäänestäjien keskuudessa. Enemmistö latinoista on perinteisesti äänestänyt demokraatteja, mutta marginaali on viime vuosina kaventunut selvästi. Lindén pitää suuntausta loogisena.
– Monet Latinalaisen Amerikan maat ovat vahvasti katolisia, sieltä muuttaneet ovat lähtökohtaisesti arvokonservatiivisia. Eivät he välttämättä halua äänestää aborttioikeuksia avoimesti kannattavaa Harrisia. Heille monille se on asia, josta he ajattelevat arvokonservatiivisesti, Lindén arvioi.
– Trumpin tietoinen machoimago voi vedota erityisesti latinomiehiin.
Edes Trumpin kovat puheet maahanmuuttajia kohtaan eivät näytä vaikuttaneen kielteisesti latinoväestön tukeen. Lindénin mukaan moni latino itse asiassa kannattaa tiukkaa maahanmuuttolinjaa, koska laittomien maahanmuuttajien suuri määrä voi koventaa asenteita myös laillisesti maahan tullutta latinoväestöä kohtaan.