Erilaisten päätelaitteiden, kuten tablettien ja kännyköiden käyttö on lisännyt lasten näköongelmia. Aiempaa useampi lapsi saa esimerkiksi silmälasit. Samaan aikaan optikot muistuttavat kunnollisen näöntarkastuksen merkityksestä.
– Täällä on muuten hieno silmänpohja, kehuu optometristi Robert Andersson Lautta Optiikasta.
Kehut menevät 9-vuotiaalle Morris Kinnulalle, joka sai silmälasit kolme vuotta sitten.
– Sain lasit, koska minulla on hajataittoa, Morris kertoo.
Optometristi Robert Andersson tutkii Morris Kinnulan näköä.
– Erityisesti miinustaittovirheet ovat lisääntyneet voimakkaasti, Andersson sanoo.
– Tutkimuksia on tehty paljon ja kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että voimakkaalla lähityöskentelyllä on jonkinlainen yhteys. Mutta erityisesti sillä, että me emme vietä riittävästi aikaa ulkosalla päivänvalossa. Pitäisi olla ulkoaktiviteettejä, missä katsotaan kauas.
Lääketippoja tai piilolinssejä
Kansainvälistä uraa tehnyt Robert Andersson kertoo, että kunnollinen näöntarkastus pitäisi tehdä 6-7-vuotiaille lapsille. Näiden tutkimusten perusteella pystytään sanomaan, mihin suuntaan näkö on menossa.
Robert Anderssonin mielestä lasten näköongelmista on puhuttu Suomessa vielä suhteellisen vähän.
– Tutkijan pitäisi olla sellainen, joka ymmärtää lasten näön tutkimisen päälle. Mahdollisesti tarvitaan myös hoitotoimenpiteitä, jos nähdään, että miinus on lähtemässä kehitykseen.
Aasiassa tällaisia hoitotoimenpiteitä ovat lääketipat. Euroopassa käytössä on piilolinssejä.
– Aasiassa on erittäin hyvät vasteet lääketipoilla tehdyillä hoidoilla. Euroopassa meillä on erikoislinssejä ja voimakkaimmin toimivat ovat tällä hetkellä piilolinssit. Niihin liittyy hyvin paljon tutkimustyötä.
– Nyt rupeaa olemaan jo selkeää tutkimuspohjaa ja uskaltaa sanoa, että tällaisilla miinuksen jarruttamiseen tarkoitetuilla erikoislinsseillä on mahdollisuus toimia.
Onko lasten silmäongelmiin herätty?
– Globaalisti kyllä. Suomessa tästä on mielestäni puhuttu hyvin vähän, jos verrataan Aasiaan. Siellä on jo kansanterveysohjelmia luotu tälle asialle, Andersson sanoo.
Silmälihakset jumissa
Optikko Pekka Palmu on tehnyt Raumalla vuosia töitä lasten näköasioiden kanssa.
– Tänä päivänä näiden plusihmisten näköjärjestelmä rasittuu ihan eri tavalla, kiitos näiden härpäkkeiden. Sitä kautta silmälihakset menevät jumiin.
– Sanotaan, ettei nähdä kauas. Sanotaan, ettei nähdä lähelle. Näiden ongelmien selvittäminen on hankalaa. Useimmiten ne johtuvat siitä, että lapset käyttävät silmiä niin paljon lähitöissä. Heidän silmälihaksensa ovat ihan jumissa.
– Ensimmäinen työ on saada lihakset rentoutumaan, että lapsi näkisi taas kauas ja lähelle, Silmäoptikot Palmun optikko kertoo.
Optikko Pekka Palmu ohjeistaa, ettei kännykää enää näprättäisi 1,5 tuntia ennen nukkumaan menemistä.
Silmiäkin voi jumpata.
– Katsot kauas, et katso lähelle. Silloin silmä pyrkii rentoutumaan. Silmää liikuttamalla saat silmän liikuttajalihakset rentoutumaan ja venymään.
Ohjeet tauottamiseen
– On pieniä ihmisiä, joiden kanssa olen puhunut kännykän käytöstä näöntarkastuksen yhteydessä. He puhuvat 5-6 tunnista päivässä. Jos lapsi pitää kännykkää 20 senttimetrin päässä, niin se on 5 diopterin lihastyö lapselle ja 14 lihasta tekee töitä.
– Olenkin kysynyt muutamalta pojalta, juoksisivatko he maratonin joka päivä? He sanovat, ei. Sitten kysyn miksi sitten käytätte silmiänne samalla tavalla joka päivä.
Palmu puhuu härpäkkeistä eli älypuhelimista ja tableteista, joiden käyttöä tulee tauottaa.
– Annan lapsille ja nuorille tällaisen ohjeen. Jos olette intensiivisesti kännykän kimpussa 45 minuuttia, niin pitäkää 15 minuutin tauko. Jos olette olleet kännykän kimpussa kaksi tuntia, jättäkää se kotiin ja lähtekää ulos. Kolmas ohje on se, että 1,5 tuntia ennen nukkumaan menemistä lopetetaan kännykän käyttö kokonaan.
Aiempaa useampi lapsi saa nykyään silmälasit.
Mikä ero sitten on silmän kannalta kirjan ja tabletin välillä?
– Mielestäni se on se, että lukiessasi kirjaa käännät sivua. Siinä vaiheessa silmä käy usein katsomassa kauas ja palaa kirjaan. Silloin, kun sinulla on tabletti, katse pysyy koko ajan samalla etäisyydellä. Katsominen on staattisempaa. Vielä hullumpaa on, jos saman tekee kännykällä. Se tulee lähemmäksi ja silmän lihastyö kasvaa.
Näkemisen yhteys ADHD:hen?
Nyt Palmu on mukana pilottihankkeessa, jossa tutkitaan näkemisen ja tarkkaavaisuus - ja ylivilkkaushäiriö ADHD:n yhteyttä.
– Katsomme, mikä yhteys on näkemisellä ja ADHD-diagnoosilla. Yhteys näyttäsi olevan eli osalla ADHD-lapsista on näkövika. Laittamalla näkö kuntoon, voidaan harkita lääkityksen vähentämistä tai lopettamista, Pekka Palmu kertoo.