Jopa 89 prosenttia suomalaisista antaa presidentti Sauli Niinistölle erittäin hyvän tai melko hyvän arvion ulkopolitiikan hoitamisesta. Tämä selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksesta.
Video: Niinistö varoittaa aseriisunnan sopimuksettomasta tilasta: "Kylmä sota vaihtuisi jääkylmäksi sodaksi"
Vain seitsemän prosenttia vastanneista antaa Niinistölle erittäin tai melko huonon arvosanan. Jo Tarja Halosen aikana presidentin ulkopolitiikkaan luotettiin: vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa 77 prosenttia antoi hänelle positiivisen arvion.
Sipilän hallitukselle kritiikkiä
Selvästi presidenttejä vähemmän kiitosta ulkopolitiikasta kerää hallitus. Vuonna 2007 vallassa oli Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus, jonka ulkopolitiikasta positiivisen arvion antoi 50 prosenttia kansalaisista. Nykyinen Juha Sipilän hallitus saa tähän verrattuna varsin vaatimattoman tuloksen, 33 prosenttia. Melko huonona tai erittäin huonona Sipilän hallituksen ulkopolitiikan hoitamista pitää 61 prosenttia.
Hallituksen ulkopolitiikan vastuuministereistä vuoden 2007 verrokkiaan paremman arvion saa vain puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.). Positiivisia arvioita Niinistö saa 46 prosentilta, kun Jyri Häkämiehen (kok.) saama luku vuonna 2007 oli vain 31 prosenttia.
Surkeimman tuloksen vertailukohtaansa nähden saa ulkoministeri Timo Soini (sin.), jonka onnistumista pitää erittäin hyvänä tai melko hyvänä vain 26 prosenttia. Ilkka Kanervan (kok.) suoritusta vuonna 2007 piti onnistuneena 64 prosenttia.
EVA:n tutkimuksen tuloksia. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Yhdysvaltoihin luotetaan
Suomalaiset näkevät kumppanuuden Yhdysvaltain kanssa nyt hieman aiempaa tärkeämpänä. Lähes puolet, 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani”. Vuonna 2009 väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia.
Suhtautuminen Venäjään on puolestaan viilentynyt. Vielä vuonna 2007 suomalaisista 37 prosenttia oli mieltä, että ”Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle”. Nyt samaa mieltä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän.