Arvioiden mukaan noin 10 000 tyttöä Suomessa on kokenut silpomisen, ja vuosittain silpomisuhan alla elää jopa 3000 tyttöä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa toimenpidettä ei ole kielletty erillislailla.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) kritisoi Marinin hallitusta tyttöjen ja naisten silpomiselta suojelevan lain tekemättä jättämisestä. Kirjoitus julkaistiin Uusi Suomi-verkkolehden puheenvuorossa.
– Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta on valtava pettymys, ettei hallitus ole eduskunnan vaateesta huolimatta tekemässä lakiesitystä, jolla selkeytettäisiin tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia, hän kirjoittaa.
Jo huhtikuussa 2018 tehtiin kaikenikäisten tyttöjen ja naisten silpomisen kieltävä kansalaisaloite. Aloitteen mukaan erillinen laki antaisi työkaluja terveydenhoitohenkilökunnalle aiheen ottamisesta esille varhaisessa vaiheessa, ja kriminalisoisi myös ulkomailla tehdyn silpomisen. Eduskunnan käsittelyyn kansalaisloite siirtyi loppuvuodesta.
"Tyrmistyttävä arvovalinta"
Erillislaki vahvistaisi aloitteen mukaan viestiä silpomisen vahingollisuudesta ja rangaistavuudesta. Vanhemmat eivät nimittäin välttämättä pidä silpomista lapseen kohdistuvana väkivaltana.
Sarkomaan mukaan eduskunta edellytti kansalaisaloittetta koskevassa mietinnössään, että hallituksen tulisi antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. Lain tekemättä jättäminen on hänen mukaansa "valtava pettymys".
– On tyrmistyttävä arvovalinta, että hallitus näin pettää silpomisuhan alla elävät tytöt eduskunnan tahdon vastaisesti.
Oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoi ennen joulua, että esitystä ei annettaisi eduskunnan käsiteltäväksi enää tämän vaalikauden aikana.
Tuskallinen toimenpide aiheuttaa pysyvää haittaa
Nykyisin tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomen rikoslain mukaan pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely. Törkeästä pahoinpitelystä maksimirangaistus on 10 vuoden vankeus.
Silpomisessa ulkoiset synnytyselimet poistetaan joko osittain tai kokonaan kulttuurisista syistä ja ilman terveydellisiä perusteita.
Solidaarisuus-järjestön mukaan perusteluita silpomiselle voivat olla muun muassa tytön tai naisen seksuaalisuuden kontrolloiminen, sosiaalinen ja taloudellinen paine, esteettiset syyt sekä uskomukset terveyshyödyistä.
Silpominen aiheuttaa suurta kipua ja voi johtaa jopa kuolemaan. Haittoja ovat myös muun maussa repeämät, virtsaamisvaikeudet, yhdyntäkivut, krooniset virusinfektiot sekä raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit.
Silpominen saattaa aiheuttaa masennusta, posttraumaattista stressiä sekä ongelmia seksuaalisuuteen
Vuosittain silpomisen kokee noin kolme miljoonaa tyttöä. Toimenpide on yleistä 30 maassa, ja niistä puolet tapahtuu Länsi- ja Koillis-Afrikassa, vaikka osassa maista käytäntö on kielletty lailla.
Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.
Lähteet: Uusi Suomi, THL, Solidaarisuus, Suomen YK-liitto
Juttua korjattu klo 17.52: Kansalaisaloite siirtyi eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta 2018, ei huhtukuussa.