Eduskunta päätti tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä nykyistä selkeämmin

Eduskunta haluaa, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin.

Eduskunta äänesti asiasta tänään ja päätyi äänin 141–10 kannattamaan lakivaliokunnan mietintöä asiasta. 

Valiokunnan mietinnön taustalla oli asiaa koskeva kansalaisaloite, joka luovutettiin eduskunnalle viime vuoden kesällä.

Mietinnön mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.

Valiokunta haluaa, että selkeyttävät säännökset silpomisesta sisällytetään rikoslakiin. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on rangaistavaa jo nyt rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. 

Silpominen syvällä kulttuurissa

World Vision Filnandin ohjelmajohtaja Annette Gothóni kertoi, että myös Suomessa tapahtuu silpomisia tai tyttöjä lähetetään muihin maihin silvottaviksi.

– Laki on ensimmäinen askel tähän tyttöjen silpomisen kieltämiseen, Gothóni sanoi.

Moni tyttäriään silpova vanhempi tekee sen taloudellisista tai kulttuurisista syistä. Silvottu tyttö saattaa päästä parempiin naimisiin ja saada paremmat myötäjäiset.

Vanhemmat eivät myöskään usein ajattele tekevänsä väärin tai pahoinpitelevänsä tyttöjä, koska silpominen on vahva naiseksi tulemisen riitti monessa kulttuurissa.

Sukuelinten silpomisen uhreiksi joutuneet tytöt ja naiset eivät usein tule julkisuuteen puhumaan siitä, koska siihen liittyy häpeää ja osittain myös siksi, että silpomiset tehdään yleensä alle 10-vuotiaille. 

– Yleensä ne, jotka ovat tuoneet esille omia tarinoitaan, ovat tehneet sen anonyymisti ja vasta aikuisina, Gothóni kommentoi.


Lakivaliokunnan mietintö oli tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen osalta yksimielinen.
Poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen osalta valiokunnan mietintöön sisältyi sen sijaan kaksi vastakkaista vastalausetta.

Valiokunta katsoi mietinnössään, että poikien ei-lääketieteellisiin ympärileikkauksiin liittyy sääntelytarpeita, joita on aiheellista selvittää ja arvioida tarkemmin.

Perussuomalaisten Leena Merelle, Mari Rantaselle ja Sebastian Tynkkyselle mietinnön linjaus ei riittänyt, vaan he olisivat halunneet, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin myös kaikkien pojille ei-lääketieteellisistä syistä tehtävien ympärileikkausten kieltämiseksi ja säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkasen ja RKP:n Eva Biaudet'n mielestä tyttöjen silpomista ja poikien ympärileikkausta ei olisi pitänyt rinnastaa toisiinsa.

– Tyttöjen sukuelinten silpominen ja poikien ei-lääketieteellisellä perusteella tehtävä ympärileikkaus ovat toimenpiteiltään ja perusteiltaan täysin toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, eikä niitä tule missään rinnastaa toisiinsa, Laukkanen ja Biaudet perustelivat vastalauseessaan.

(Artikkeli jatkuu videon alla)

Eduskunta äänesti perjantaina ensin kahden vastalauseen välillä. Laukkasen ja Biaudet'n vastalause voitti äänestyksen äänin 109–34.

Tämän jälkeen eduskunta äänesti lakivaliokunnan mietinnön ja Laukkasen ja Biaudet'n vastalauseen välillä. Lakivaliokunnan mietintö voitti äänestyksen edellä mainitusti äänin 141–10.

Näin kansanedustajat äänestivät valiokunnan mietinnön ja vastalauseen välillä

Juttua korjattu 6.11. klo 16:20: Eduskunta äänesti valiokunnan mietinnön ja Laukkasen ja Biaudet´n vastalauseen välillä.

Lue myös:

    Uusimmat