Alkoholia runsaasti käyttäneillä nuorilla aivojen harmaan aineen tilavuus oli pienentynyt.
Alkoholin käyttö nuoruudessa muuttaa aivojen kehitystä, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus. Koko nuoruusiän ajan runsaasti alkoholia käyttäneillä nuorilla havaittiin aivojen kuorikerroksen paikoin ohentuneen. Tulokset julkaistiin Addiction-lehdessä.
Tutkimuksessa tehtiin aivojen tarkka rakenteellinen magneettikuvaus terveille nuorille aikuisille, joiden alkoholinkäyttö oli ollut runsasta koko nuoruusiän ajan, sekä samanikäisille verrokkihenkilöille, jotka olivat käyttäneet alkoholia vain vähän. He osallistuivat kymmenen vuoden aikana kolmeen poikittaistutkimukseen, jotka toteutettiin vuosina 2005, 2010 ja 2015. Tutkimuksen alkaessa osallistujat olivat 13–18-vuotiaita.
Kaikki tutkitut nuoret olivat akateemisesti hyvin menestyviä, ja mielenterveyden ongelmia oli saman verran molemmissa ryhmissä. Kenelläkään runsaasti alkoholia käyttäneistä ei ollut varsinaista diagnosoitua päihdehäiriötä, vaikka he olivatkin käyttäneet alkoholia säännöllisesti kymmenen vuoden ajan, arviolta 6–9 annosta noin kerran viikossa.
Runsas alkoholinkäyttö häiritsee aivojen kypsymisprosessia
Aivojen magneettikuvauksessa havaittiin aivojen kuorikerroksen tilavuudessa tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä. Alkoholia runsaasti käyttäneillä nuorilla osoitettiin harmaan aineen tilavuuden pienentyneen otsalohkojen etuosissa molempien pihtipoimujen alueilla sekä oikealla aivosaarekkeen alueella.
– Nuoruusiällä aivojen rakenteellinen kypsyminen on vielä keskeneräistä ja erityisesti otsalohkojen ja pihtipoimun alueet kehittyvät vielä parikymppisenäkin. Tutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, että runsas alkoholinkäyttö häiritsee tätä nuoruusiän aivojen kypsymisprosessia, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tohtorikoulutettava Noora Heikkinen.
Pihtipoimun on havaittu olevan yhteydessä yllykkeiden hallintaan, ja sen rakennemuutos voi siten näytellä merkittävää roolia myöhemmän päihdehäiriön kehittymisessä. Aivosaarekkeen rakenteellisten muutosten puolestaan on arvioitu liittyvän nuorten heikentyneeseen kykyyn aistia alkoholin negatiivisia vaikutuksia ja vaikuttavan sitä kautta päihderiippuvuuden syntymiseen.
Kuvituskuva.
– Tarkkaa mekanismia näille havaituille rakenteellisille muutoksille aivojen kuorikerroksessa ei vielä tiedetä. On kuitenkin viitteitä siitä, että jos alkoholinkäyttö lopetetaan tai sitä ainakin vähennetään huomattavasti, osa muutoksista voi olla palautuvia. Koska turvallisen alkoholinkäytön riskirajoja on mahdotonta arvioida nuorille, olisi nuorten alkoholinkäyttöön tärkeää puuttua ajoissa ja sitä tulisi myös aktiivisesti seuloa terveydenhuollossa.
Suomalaiset koululaiset juovat itsensä humalaan yhtä usein kuin vaikkapa italialaiset, irlantilaiset tai hollantilaiset. Suomalaiset kuitenkin kokeilevat olutta nykyään keskimäärin vanhempana kuin aikaisemmin.
Vuonna 1995 oli olutta maistanut 13-vuotiaana tai sitä nuorempana pojista 69 prosenttia ja tytöistä 52 prosenttia. Vuonna 2015 vastaava osuus oli pojilla 29, tytöillä 15 prosenttia. Viinin ja väkevien maistamisessa on tapahtunut samanlainen muutos.
12:07
Lähde: Itä-Suomen yliopisto, Nuortenlinkki.fi