Harhaluuloista kärsivä vanhus ei aina tunne olevansa sairas. Silloin voidaan joutua turvautumaan tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Ikääntyneillä voi ilmetä erilaisia harhaluuloja. Yksinäinen vanhus saattaa kuvitella esimerkiksi naapureiden uhkaavan häntä tai jonkun varastelevan hänen tavaroitaan.
Yleensä ei auta, vaikka omaiset vakuuttelisivat, että harhaluulot eivät ole totta.
– Harhaluulot ovat pinttyneitä, ei niistä kannata edes kinata potilaan kanssa. Voi ehkä yrittää vähän epäillä, että voisiko se todellakin nyt olla näin, ja se naapurihan tuntuu ihan mukavalta, psykiatrian dosentti ja erikoislääkäri Björn Appelberg sanoo Studio55.fi-lähetyksessä.
– Jos potilaalla esiintyy selviä harhaluuloja, niin kyllä mielestäni siinä on jo silloin se paikka, että pitäisi heti hakeutua hoitoon.
Harhaluuloista kärsivää potilasta ei välttämättä saa hoitoon kovin helposti, sillä hän ei itse usko olevansa sairas.
– Aika monella ei ole niin sanottua sairaudentuntoa, eli potilas on tyypillisesti sitä mieltä, että asia on juuri niin kuin hän sanoo, eikä hänellä ole mitään hoidon tarvetta.
Usein turvauduttava tahdosta riippumattomaan hoitoon
– Potilas voidaan saada hoitoon sillä tavalla, että jos sairaus on niin vakava, että siitä on vaaraa hänelle itselleen tai ympäristölleen, niin silloin hänet voidaan toimittaa tahdostaan riippumatta hoitoon.
Tahdosta riippumattomaan hoitoon on turvauduttava esimerkiksi silloin, kun potilas laiminlyö omaa terveydenhuoltoaan harhojen takia.
Myös naapureiden kanssa voi tulla ongelmallisia kohtaamisia, mikäli vanhus on sitä mieltä, että he ovat hänelle uhka.
– Valitettavan usein nämä tapaukset johtavat siihen, että ainakin se ensimmäinen hoitoon toimittaminen tapahtuu potilaan tahdosta riippumatta.
Miten harhaluuloisuutta hoidetaan? Mistä vanhuusiän harhaluuloisuus voi johtua? Katso koko lähetys!