Lakipykälät tunteva 29-vuotias aikuislukio-opiskelija onnistui vakuuttamaan hovioikeuden ja vapauttamaan ystävänsä ylinopeussakosta. Taustalla olleet perustelut eivät ole menneet läpi oikeudessa kertaakaan aiemmin, joten tapausta voidaan pitää merkittävänä.
Pääkuvan video: Suomeen uusia peltipoliiseja – näin ne toimivat
Rovaniemen hovioikeus on 25. lokakuuta antamallaan tuomiolla kumonnut helsinkiläisautoilijan saaman 170 euron suuruisen ylinopeussakon. Autoilija ei ollut tietoinen vallitsevasta nopeusrajoituksesta, koska sitä ilmaiseva liikennemerkki oli lumen peittämä. Liikennerikkomus tapahtui joulupäivänä vuonna 2016 Iissä.
– Hovioikeuden päätös on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa, ja sillä saattaa olla merkittävää vaikutusta vastaaviin tapauksiin tulevaisuudessa, MTV Uutisiin yhteyttä ottanut 29-vuotias Kasperi Koski, sakosta vapautetun autoilijan ystävä, kertoo.
Käräjäoikeus piti sakon voimassa
Autoilija ohitti poliisin automaattisen nopeusvalvontakameran 71 kilometrin tuntinopeudella. Nopeusrajoitus oli hieman ennen kameratolppaa pudonnut 80 kilometristä tunnissa 60 kilometriin tunnissa. Edellinen luettavissa ollut liikennemerkki osoitti nopeusrajoitukseksi 80 kilometriä tunnissa.
Kuljettaja palasi ottamaan kuvan lumeentuneesta liikennemerkistä jatkotoimenpiteitä varten.
Rikesakon kiistänyt kuljettaja haki muutosta Oulun käräjäoikeudesta Kosken avustuksella. Muutoksenhaun perusteena käytettiin muun muassa sitä, että lumeentuneen liikennemerkin noudattamatta jättäminen ei ole sama asia kuin laissa tarkoitettu huolimattomuuden käsite.
Koska edellinen luettavissa ollut liikennemerkki osoitti nopeusrajoitukseksi 80 km/h, mikä on myös yleinen nopeusrajoitus taajamien ulkopuolella, mikäli muuta ei ole ilmoitettu, oli kuljettaja ollut omasta mielestään riittävän huolellinen. Kaikki lähialueen risteykset eivät olleet nopeusrajoituksiltaan samanlaisia, joten nopeusrajoitusta ei olisi mitenkään voinut arvata edellisten risteysalueiden perusteella.
Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa helmikuussa 2018 ja piti sakon voimassa katsottuaan, että liikennerikkomus on rangaistava myös vahingossa tehtynä.
– Toinen merkille pantava piirre tuomiossa oli se, että käräjäoikeuden mielestä nyt kysymyksessä olevaan asiaan ei sovelleta rikoslain säännöksiä, sillä kyse on tieliikennelain ja rikesakkorikkomuksista annetun lain mukaan rangaistavasta teosta. Näillä samoilla perusteilla on tuomittu käytännössä katsoen jokainen vastaavassa tilanteessa määrätty rikesakko ylinopeudesta, autoa kuljettanutta ystäväänsä oikeusprosessissa avustanut Koski kertoo.
Otti riskin ja valitti hovioikeuteen
Rikesakon saanut kuljettaja mietti käräjäoikeuden tuomion jälkeen, onko Rovaniemen hovioikeuteen valittamisessa järkeä, sillä mikäli hän häviäisi jutun, maksettavaksi tulisi myös tuomioistuinlain mukainen 250 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu.
Asiasta päätettiin kuitenkin valittaa, mikä myös kannatti. Rovaniemen hovioikeus hylkäsi syytteen yksimielisesti. Se katsoi, Oulun käräjäoikeudesta poiketen, että liikennerikkomus kuului rikoslain soveltamisalaan, ja näin ollen siinä voitiin ottaa huomioon oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteita, joihin muutoksenhakija oli vedonnut.
Hovioikeus piti kuljettajan huolimattomuutta niin vähäisenä, että syyte liikennerikkomuksesta oli hylättävä. Kuljettaja oli myös risteystä lähestyessään hiljentänyt ajoneuvonsa nopeuden huomattavasti alle kyseisen valtatien yleisnopeusrajoituksen.
Poikkeuksellinen tapaus
Kaikkien oikeudelle toimitettujen asiakirjojen takana oli ystäväänsä avustanut Koski. Hän on 29-vuotias aikuislukio-opiskelija, joka on pyrkimässä opintojensa jälkeen Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
– Lakimiehet ja asianajajat kautta maan ovat ratkoneet vastaavia juttuja päämiestensä puolesta suomalaisissa tuomioistuimissa tuloksetta, Koski toteaa.