Espanjassa alkaa tänään historiallisen merkittävä oikeudenkäynti, kun 12 Katalonian itsenäisyysäänestystä järjestämässä ollutta poliitikkoa joutuu oikeuden eteen.
Kataloniassa järjestettiin lokakuussa 2017 kansanäänestys itsenäistymisestä ilman Espanjan keskushallinnon lupaa. Poliisi käytti väkivaltaa keskeyttääkseen äänestyksen ja lopettaakseen äänestystä tukevat mielenosoitukset. Äänestyksen jälkeen lokakuun lopulla itsenäisyysmieliset johtajat antoivat itsenäisyysjulistuksen.
Kovat syytteet, kovat rangaistukset
Oikeudenkäynnissä syyttäjä vaatii pisimmillään 25 vuoden tuomioita. Syytteinä ovat kapinoiminen ja varojen väärinkäyttö.
– Tämä on tärkein oikeudenkäynti, mikä meillä on ollut sitten demokratian palautumisen (1975), korkeimman oikeuden presidentti Carlos Lesmes kertoi toimittajille helmikuun alussa.
Uutistoimisto Reuters pääsi haastattelemaan sähköpostitse Katalonian entistä alueulkoministeriä ja EU-parlamentaarikkoa Raul Romevaa, joka on ollut vankilassa odottamassa oikeudenkäyntiä vuoden 2017 lopusta lähtien.
– Vankeustuomio olisi ikuinen rasite Espanjan tulevaisuudelle, Romeva kertoi.
Merkittävin katalonialaispoliitikko, joka ei ole tuomiolla, on Katalonian entinen aluepresidentti Carles Puigdemont, joka elää nyt vapaaehtoisessa maanpaossa Belgiassa.
Keskustelua väkivallasta
Poliitikkojen puolustajien mukaan syytetyt ovat poliittisia vankeja. Keskushallinto pitää heitä lainrikkojina. Oikeudenkäynnissä tullaan pohtimaan, kuinka todellista mahdollinen kapinointi oli.
– Oikeudenkäynnin tuomio keskittyy kysymykseen siitä, oliko mukana väkivaltaa vai eikö ollut. Tästä kysymyksestä osapuolilla on hyvin erilaiset näkemykset, Katalonian avoimen yliopiston perustuslakiprofessori Ernesto Pascual sanoo uutistoimisto AP:n haastattelussa.
Kolmen syytetyn asianajaja Jordi Pina pitää syytteitä naurettavina.
– Asiakkaitamme syytetään kapinointirikoksesta vaikka he eivät menneet kaduille panssarivaunuilla tai sotilaspuvuissa tai aseiden kanssa. Ainoa asia, mitä he tekivät, oli sallia tavallisten kansalaisten äänestää ja panna äänestyslippu laatikkoon.
Itsenäisyysäänestyksen jälkeen keskushallinto pidätti johtavat itsenäisyyspoliitikot ja asetti Katalonian suoraan keskushallinnon alaisuuteen. Joulukuussa 2017 pidetyissä uusissa aluevaaleissa itsenäisyysmieliset kykenivät pitämään ohuen enemmistön Katalonian alueparlamentissa.