Espanjan hallitus armahtaa yhdeksän pitkää vankeustuomioita kärsivää katalaanipoliitikkoa.
Heidät tuomittiin toissa vuonna Espanjan korkeimmassa oikeudessa muun muassa kapinan lietsomisesta. He saivat pitkiä, 9–13 vuoden vankeusrangaistuksia.
– Huomenna, tämän perustuslaillisen anteeksiannon hengen ohjaamana, tulen esittämään hallitukselle tämän armahduksen hyväksymistä, Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi puhuessaan Barcelonassa.
Mielipidemittausten mukaan yli puolet (53 %) espanjalaisista vastustaa armahduksia.
Kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat toissa viikonloppuna mieltään Espanjan pääkaupungissa Madridissa armahduksia vastaan.
Espanjan korkein oikeus tuomitsi toissa vuonna yhteensä 12 katalaanipoliitikkoa ja -aktivistia, joiden katsottiin muun muassa lietsoneen kapinaa keskushallintoa vastaan.
Harkittu poliittinen riski
Armahduksien arvostelijoiden mukaan Sanchezin ainut motiivi niihin on vallassa pysyminen, koska hänen hallituksensa on osin riippuvainen katalaanipuolueiden tuesta, jos se mielii saada lakialoitteitaan läpi.
Viime viikolla Sanchez sai kuitenkin yllättävää tukea armahduspyrkimyksilleen liike-elämän etuja ajavalta CEOE-yhteenliittymältä, joka on vastustanut Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiä.
Myös Katalonian katolinen kirkko on asettunut pääministerin taakse asiassa.
Tutkijoiden mukaan Sanchez ottaa armahduksilla harkitun poliittisen riskin.
Jos maan toipuminen koronapandemiasta lähtee kunnolla käyntiin ja talous kasvaa, harva muistaa armahduksia enää vuonna 2024, jolloin maassa on määrä pitää seuraavat vaalit.
Sanchez toivoo myös, että armahdukset saisivat Barcelonan aluehallinnon osallistumaan keskusteluun alueen tulevaisuudesta Espanjan keskushallinnon alaisuudessa.
Kataloniassa järjestettiin vuonna 2017 kansanäänestys alueen itsenäisyydestä.
Espanjan keskushallinto oli kieltänyt äänestyksen, joka päättyi lopulta poliisiväkivaltaan ja keskushallinnon mitätöimään itsenäisyysjulistukseen.
Katalonian itsenäisyyspyrkimyksien luomaa poliittista kriisiä on Espanjassa pidetty vakavimpana sen jälkeen, kun maa palasi demokratiaan diktaattori Francisco Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975.
Päivitetty 14.01: Katalaanipoliitikot on armahdettu