Katalonian vaikealla suhteella Espanjan keskushallintoon on pitkät historialliset juuret.
Francisco Francon diktatuurin aikana vuosina 1939–1975 Katalonialta vietiin alueen aiemmat itsehallinto-oikeudet ja katalaanin kieli yritettiin tukahduttaa. Diktatuuriajan muisto elää alueella väkevänä.
Vuosina 1980–2003 Katalonian aluehallintoa johti kansallismielinen konservatiivipuolue CiU, jonka johtohahmo Jordi Pujol tuki Espanjan keskushallintoa vastineeksi Katalonialle myönnetyistä oikeuksista.
Vuonna 2003 aluehallinnon johtoon nousi vasemmistokoalitio, joka ajoi entistä laajempaa autonomiaa.
Espanjan perustuslakituomioistuin vesitti pyrkimykset vuonna 2010, mikä yhdistettynä Espanjan talouskriisiin nosti itsenäistymisen kannatusta Kataloniassa.
CiU palasi uuden johtajansa Artur Masin voimin aluehallinnon johtoon 2010.
Masin hallinto järjesti vuonna 2014 symbolisen, espanjalaistuomioistuinten tyrmäämän kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Se päättyi itsenäisyyttä kannattavien voittoon, mutta äänestysprosentti oli hyvin alhainen.
CiU jakautui pian äänestyksen jälkeen puolueen sisäisten, itsenäisyyttä koskevien näkemyserojen takia.
Vuoden 2015 aluevaaleissa itsenäisyysmieliset kampanjoivat lupaamalla, että enemmistön saavuttaessaan julistaisivat Katalonian itsenäiseksi puolentoista vuoden kuluessa.
Masin johtama Kyllä yhdessä -koalitio ja itsenäisyyttä niin ikään kannattava vasemmistopuolue CUP saivatkin yhteensä 72 alueparlamentin 135 paikasta, mutta keräsivät vajaa puolet annetuista äänistä.
Tammikuussa 2016 Masin aluehallinnon johdossa korvannut pitkän linjan separatisti Carles Puigdemont alkoi ajaa itsenäistymisponnisteluja.
Oma poliisi ja itsenäiset koulut
Katalonia on jo Espanjan autonomisimpia hallintoalueita, jolla on "historiallisesti autonomisen" alueen asema.
Alue päättää itse muun muassa koulutuksen ja terveydenhoidon järjestämisestä. Sillä on myös oma aluepoliisinsa, Mossos d'Esquadra. Aluepoliisin on kuitenkin noudatettava Espanjan keskushallinnon ohjeistuksia.