Katastrofaalinen ripuliaalto suursikaloissa toi vastoinkäymisten kurittamalle maatalousyrittäjälle rikostuomion – "Kolattiin niin paljon kuin pystyttiin"

Eteläsuomalainen sikatilallinen joutui ennennäkemättömään pulaan, kun hänen kahta suurta tuotantosikalaansa alkoi riivata ripuli. Reilun vuoden kestänyt "katastrofaalinen tilanne" toi sikatilalliselle päiväsakkoja eläinsuojelurikoksesta.

Sikatilallinen kertoi oikeudessa, että aluksi kukaan ei tiennyt, mikä sikoja vaivasi. Tauti paljastui Lawsonin ripuliksi, joka aiheuttaa sioilla kroonisen suolistotulehduksen.

Sairaan sian ulostemäärä saattoi paisua moninkertaiseksi. Ripulikierteen aikana miehen sikaloissa oli yhtä aikaa 3 000 eläintä.

Sikaerät vaihtuivat kolmen kuukauden välein, ja teurastamoille miehen sikaloista toimitettiin tekoaikana miehen mukaan 13 000 sikaa.

Mies ei kertomansa mukaan ollut nähnyt tautia koskaan aiemmin sellaisessa laajuudessa, jossa se iski hänen sikaloihinsa.

– Tilanne oli katastrofaalinen. Sikaloissa kolattiin niin paljon kuin pystyttiin, mies kuvaili.

Huonoa tuuria riitti

Sikatilallisen monenkirjavat vaikeudet alkoivat syksyllä 2016 ja jatkuivat alkuvuoteen 2018.

Ensin sikojen keskuudessa levisi tuntematon ripuli. Kun ripulin syy selvisi ja siihen löytyi lääke, yhdessä miehen sikaloista ilmeni myös salmonellaepäily.

Salomonellaepäilyn takia terveysviranomaiset kielsivät sikojen ripulilääkinnän. Ripuliin tepsivä antibiootti olisi saattanut peittää salmonellan näkymisen laboratoriokokeissa, jolloin testit olisivat saattaneet antaa virheellisiä tuloksia.

Miehen mukaan ripuli teetti henkilökunnalle valtavasti työtä, ja tilanne paheni ennätyshelteisen kesän aikana sikojen luontaisen käytöksen takia. Siat eivät nimittäin hikoile ihon kautta, vaan ne hakeutuivat makaamaan kosteaan ulosteeseensa, jotta viilentyisivät.

Siat kävivät sairaiden kimppuun

Eläinlääkärien tarkastuksissa alkoi ilmetä erilaisia ongelmia. Tarkastajat havaitsivat miehen sikaloissa sottaisia sikoja ja likaisia karsinoita.

Tarkastuksissa löytyi myös sairaita eläimiä ja jokunen kuollutkin.

Ripulissa kieriminen tulehdutti joidenkin eläinten ihoa. Joillakin sioista oli jalkaongelmia ja toisilla puremia saparoissa.

Sikojen luontaiseen käytökseen kuuluu tappaa karsinan huonokuntoisimmaksi käyvät yksilöt, joten hoitajien pitäisi pystyä puuttumaan sikojen sairasteluun riittävän nopeasti.

Henkilöstömäärä riittämätön

Syyttäjä vaati sikatilalliselle rangaistusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Itä-Uudenmaan käräjöäoikeus tuomitsi miehen seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen eläinsuojelurikoksesta.

Hovioikeus lievensi tuomion 70 päiväsakkoon. Hovi piti sikatilallisen toimintaa törkeänä, mutta vain tuottamuksellisesti. 

Helsingin hovioikeuden mukaan sikaloiden henkilöstömäärä oli näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa ainakin osittain riittämätön. Hovin mukaan sikatilallinen ja hänen henkilökuntansa ei pystynyt enää huolehtimaan riittävällä tavalla sikojen puhtaudesta, valvonnasta ja hoidosta.

Hovioikeus kuitenkin totesi, että kaikki tämä johtui enemmän ajan puutteesta kuin siitä, ettei sikaloissa olisi piitattu eläinten hyvinvoinnista.

Ripulitaudin laannuttua ja salmonellaepäilyjen rauettua asiat palasivat normaalitilaansa, eikä miehen sikaloissa havaittu enää normaalista poikkeavia puutteita.

Asianajokuluista jättilasku

Syyttäjä vaati miehelle eläinpitokieltoa. Sikatilallinen vastusti tätä, sillä tällainen päätös olisi tuhonnut hänen elinkeinonsa.

Sen enempää käräjäoikeus kuin hovioikeuskaan eivät myöntyneet syyttäjän vaatimukseen.

Kaikkinensa oikeudenkäynti asiasta kävi sikatilalliselle kalliiksi, sillä hänen oikeudenkäyntikulunsa kahdessa eri oikeusasteessa kohosivat reiluun 145 000 euroon. 

Mies vaati valtiota korvaaman kulut, mutta hovioikeus myöntyi raottamaan valtion rahakirstua vain 5 000 euron osalta. Sikatilallisen maksettavaksi jäi näin ollen yli 140 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Lue myös:

    Uusimmat