Katinkullan hotellitaposta epäilty ajoi kuolonkolarin – miten motiivi selvitetään, kun tekijä on kuollut?

Sotkamossa Katinkullan kylpylähotellissa viime viikolla tapahtunut henkirikos ei koskaan etene oikeuteen asti, koska taposta epäilty mies kuoli kolarissa tekonsa jälkeen. Epäiltyä ei myöskään jutussa päästä koskaan kuulemaan.

Tällä hetkellä poliisi tekee Katinkullan henkirikokseen liittyen teknisiä tutkimuksia. Poliisi kertoi MTV Uutisille loppuviikosta, että asiassa on vielä paljon selvitettävää.

Henkirikos paljastui viikko sitten lauantaina 29. huhtikuuta ja sen uskotaan tapahtuneen edellisenä yönä. Noin 30-vuotiaan naisen ruumis löydettiin hotellihuoneesta, kun teosta epäilty 30-vuotias mies paljasti kolmannelle henkilölle tappaneensa naisen. Tunnustuksen kuullut henkilö ilmoitti asiasta poliisille.

Epäilty mies kuoli lauantaina kolarissa Kärsämäellä, kun hän törmäsi puoliltapäivin raskaaseen ajoneuvoon.

Rikospaikan Murharyhmässä keskusteltiin siitä, miten rikoksen motiivia selvitetään, kun epäilty on kuollut.

– Tutkinta on tietenkin haasteellinen, koska epäilty on kuollut eikä häntä voida kuulla, rikosylikonstaapeli (evp.) Kenneth Eriksson sanoo.

– Totta kai se tuo hankaluuksia, kun varsinaiset teon osapuolet puuttuvat, mutta tänä päivänä on paljon muita keinoja tehdä tutkintaa, kuten tekninen ja tietotekninen tutkinta. Lisäksi voidaan kuulustella ulkopuolisia henkilöitä, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoo.

Läheisten kuuleminen keskiössä

Rainialan mukaan tekopaikalla tehtävä rikostekninen tutkinta on keskeinen muun muassa rikoksen motiivin selvittämisessä.

– Lisäksi on sosiaalinen media, telelaitteet ja pilvipalvelut, joihin tavara tallentuu ja niistä voidaan saada dokumentoitua aineistoa. Aina tällaisissa tilanteissa on joitakin ulkopuolisia henkilöitä, jotka voivat jotakin kertoa. Toki kun tekijä ja uhri ovat kummatkin kuolleet, niin täydellistä selitystä teolle ei välttämättä saada.

– Poliisin on tehtävä tutkinta ihan samalla tavalla ja tarkkuudella kuin jos epäilty olisi elossa. Aika paljon on kuitenkin tehtävissä, vaikka molemmat (tekijä ja uhri) olisivat vainajia. Varmasti päästään jonkinnäköiseen varmuuteen siitä, kuinka asiat ovat edenneet, rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo.

Rikosylikonstaapeli Kenneth Erikssonin mukaan tutkinnassa kuullaan suuri määrä ihmisiä, jotta poliisi saa riittävän kattavan kokonaiskuvan teosta ja sitä edeltäneistä tapahtumasta.

– Lähiomaisia, perhetuttavia ja kavereita kuullaan. Niin paljon kuin mahdollista kuullaan ihmisiä, jotka voivat valaista sitä, miksi teko on tapahtunut. Nykyisillä tutkintamenetelmillä saadaan jonkinlainen kuva teosta ja syistä siihen.

– Päätelaitetutkinta voi hyvinkin ratkaista montakin asiaa. Sieltä voi löytyä tietoja siitä, mitä on viimeksi haettu tai kenelle laitettu viimeksi viestiä. Tekopaikka perataan hyvin ja tarpeellisia ihmisiä kuullaan, joten kyllä motiivikin siitä lähtee selviämään, Kinnunen avaa.

Parisuhteen päättyminen kriittinen hetki

Naisiin kohdistuvissa henkirikoksissa yli 60 prosenttia tekijöistä on parisuhteen toinen osapuoli, useimmin mies. Tyypillisesti henkirikoksen syy liittyy parisuhteen päättymiseen tai mustasukkaisuuteen.

– Yleisesti ottaen tilanne, jolloin suhde on päättymässä, on erityisen herkkä naiseen kohdistuvalle henkirikokselle, Rainiala sanoo.

– Teon taustalla voi olla myös taloudellisia ongelmia, maineen menetystä ja henkilö päättää ottaa perheensä mukaan, Eriksson sanoo.

Murharyhmässä keskusteltiin myös siitä, miksi henkilö päätyy tappamaan muitakin itsensä lisäksi. Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat