Katso, kuinka kirkkoherra ja pappi kapusivat kellotapuliin kolistelemaan Mörkö-viestin yön pimeydessä, vaikka kumpikaan ei osannut soittaa: ”Ei se mitään, paukutetaan vaan!”

Nenonen ja Lahtinen olivat päättäneet etukäteen, että kelloja soitettaisiin, jos poika tulee kotiin.

Kaksikko ajoi nopeasti kirkolle heti loppuvihellyksen soidessa. Ja ripeästi he pääsivät ylös kellotapuliin. Nenosen tytär kuvasi tilanteen suorana Facebookiin.

Lue myös: Lempäälän jäähalli on nyt Mörkö Areena! "Se on kunnioitusta"

Nenonen kertoo, että Huopalahden kellotapulin kellot ovat Helsingin ainoat käsikäyttöiset kellot, joita kiskotaan perinteisen tapaan köysistä kiskomalla.

– Sitten me oltiin Samin kanssa siinä, että hetkinen – osaatko sä soittaa. Ei osannut, enkä minäkään. En ole koskaan soittanut. Me olimme ihan pihalla. Sitten ajateltiin, että ei siinä mitään – paukutellaan vähän aikaa menemään.  

Mitään tiettyä melodiaa soitolla ei tavoiteltu.

– Ei siinä meidän soitossa ollut  mitään järkeä. Kolme kelloa siinä oli, niitä me siinä sitten paukuteltiin, Nenonen naurahtaa.

Mörkö-kelloja kolisteltiin vain minuutin ajan, koska oli keskiyö ja lähistöllä asuu ihmisiä.

– Ajattelimme kuitenkin, että ei se nyt niin kauheata voi olla, jos me tällaisena iltana soitetaan.

Eivätkä ihmiset kellojen soitosta närkästyneetkään. Päinvastoin Nenonen kertoo, että Mörkö-kelloista on tullut erittäin positiivista palautetta.

– Palaute on ollut sen tyylistä, että mahtavan nopeata reagointia ja hyvä meininki.

"Kun jotain isoa tapahtuu, niin kelloja soitetaan"

Nenonen toteaa, että kirkon kellot ovat vuosisatoja vanha viestintäväline, ja silloin kuin jotain isoa tapahtuu niin kelloja soitetaan.

Nenosen mukaan kirkon kellojen soittamiselle ei ole esteitä esimerkiksi laissa.

Lue myös: Lempäälä sekosi mörköhuumasta – alennusta jopa lääkäristä taikasanalla Mörkö! ​​​​​​​

– Vanhoja traditioita ja tapakoodistoa kellojen soittamiseen toki liittyy, mutta ei mitään lakiin kirjattua.

Nenonen kertoo olevansa innokas penkkiurheilija ja voittotunnelmat ovat olleet suorastaan mielettömät:

– Se oli hengen voitto materiasta, se oli aivan mahtavaa. Minä olen ollut aivan onnesta soikeana. Mitä pidemmälle pelit etenivät niin sitä enemmän tajusi, että nämä pelaavat aivan erityisellä tavalla.