Moderni, arkkitehti Jouni Kaipian piirtämä talo on asukkaidensa itse rakentama. Tyylikäs omakotitalo sijaitsee vanhoilla Aurora Karamzinin tiluksilla Espoossa.
Eteinen kertoo jo hiukan tämän kodin sävymaailmasta. Kiinteät arkut seinän vierellä ovat kenkien säilytystä varten ja toimivat samalla eteisen tarpeellisina istuimina. Seinällä oleva taulu on serkulta yli jäänyttä tuolienverhoilukangasta. Sen hauskat lammashahmot miellyttivät silmää ja kangas päätyi kehyksiin ja seinälle, jossa se vaimentaa myös ääniä.
Eteisestä mennään halliin, portaat johtavat yläkertaan, lastenhuoneisiin. Wc on pieni esteettinen kokemus. Seinällä on totta kai taidetta ja pöydällä Nanny Stillin Apollo-kynttilälyhdyt 1970-luvulta.
Makuuhuoneen tunnelma on kodikas kaikkine tauluineen.
Lisää taidetta on makuuhuoneessa. Sängynpäätyyn nojaa kauniita taidenäyttelyjulisteita. Huoneen tunnelma on lempeän kodikas kaikkine tauluineen. Osa on aitoja ja osa painokuvia. Mottona on "mieluummin upea painokuva kuin huonoa toritaidetta".
Vanhalla ovella on hauska syy olla täällä. Se on muisto rakennuksesta, joka alun perin oli tällä tontilla. Mainio idea! Ja komea kontrasti – vanha ravistunut ovi on aivan modernissa ympäristössä muistuttamassa tontin historiasta.
Valoisa keittiö on valkoinen lukuun ottamatta yhtä sinistä seinää.
Valoisa keittiö on valkoinen – jos ei lasketa yhtä sinistä seinää. Ikkunan yläpuolella on keräilylasikokoelma. Kahta esinettä lukuun ottamatta kaikki ovat kirpputoreilta löydettyjä, kauniin värisiä 1950- ja 1960-lukujen lasiaarteita.
Ruokailutila ja olohuone ovat suurta avointa tilaa. Pöydän paikka on vain muutaman askelman ylempänä kuin olohuone. Kodin ikkunat on sijoitettu nurkkiin, jolloin maisema avautuu niistä avarana ja sisään tulee erityisen runsaasti valoa. Alempana olevan olohuoneen takaseinää hallitsee Tokiosta tuotu upea silkkinen hääkimono. Sivuseinän vaaleankeltainen väri on tyylikäs ja se antaa kauniin taustan taiteelle. Harmaiden sohvien kaverina on Kukkapuron Karuselli-tuoli. Muita klassikoita edustavat Marimekon Tantsu-kangas ja Seppo kohon Secto-valaisin. Kaiteella on keraamikko Anneli Sainion kalaparvi, joka on uinut tänne Fiskarsista, rouvan jokavuotisten kesäretkien kohteesta.
Harmaan, keltaisen ja sinisen vaihtelut tuovat tilaan mielenkiintoa.
Näkymä olohuoneesta ruokailutilaan on harmoninen ja kodikas. Seinien värien huolellinen valinta on ollut vaivaansa väärtti. Harmaan, keltaisen ja sinisen vaihtelut tuovat tiloihin lämpöä ja mielenkiintoisia näkymiä. Useinhan tämäntyyppiset rakennukset ovat seiniltään kolkon valkoisia.
Yläkerta on lasten valtakuntaa. Isänisän pojalleen tekemä puuauto on sympaattinen vanha aarre pian viidenkymmenen vuoden takaa. Topakassa järjestyksessä olevat lastenhuoneet pysyvät kuosissaan lasten omin voimin.
Yläkerta on lasten valtakuntaa.
Kaikki yläkerran kalusteet ovat aikaisemmista kodeista elämän varrelta. Nalle on rouvan syntymälahja ja se istuu isovanhempien ensimmäisessä omaan kotiin hankitussa tuolissa vuodelta 1956.
Harkitut yksityiskohdat eivät jää vain kodin seinien sisäpuolelle, silmänilo jatkuu ulkona. Puutarhapöydän muhkeat esineet ovat kuin pieni taideteos, luonto kehyksenään.
(T.i.l.a. 7.5.2008)