Ruokakaupat pyrkivät minimoimaan ruokahävikkiä, mikä vähentää kauppojen lahjoittaman ruuan määrää hyväntekeväisyysjärjestöissä.
Ruokalahjoitusten määrän väheneminen on näkynyt muun muassa Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva) Vertais- ja vapaaehtoistoiminnankeskus Vepassa Helsingissä.
Saamistaan ruokalahjoituksista keskus valmistaa viitenä päivänä viikossa aamupaloja ja lämpimiä aterioita muun muassa asunnottomille ihmisille.
– Tällä hetkellä tulemme nippanappa toimeen, mutta jos tilanne huononee niin alkaa tulemaan ongelmia siinä, että pystymmekö tätä ruokaa tuottamaan, Vva:n asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava Jussi Lehtonen sanoo.
Vepassa lahjoitusruuan määrä on vähentynyt huomattavasti syksyn aikana.
– Hinnat ovat nousseet ja ihmisten toimeentulo tiukentunut ja siksi alennuslaareja käydään ehkä tarkemmin läpi. Lisäksi kaupat ovat varmasti tarkentaneet ostojaan, ja siitä on paljon kiinni, kuinka paljon heiltä jää ruokaa pois annettavaksi, Lehtonen arvioi.
Kaupat pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä
K-ryhmällä ja laajasti elintarvikeketjun eri toimijoilla on merkittäviä tavoitteita ruokahävikin vähentämiseksi, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske sanoo.
– Ruokahävikki tulee vähenemään tulevaisuudessa entistä enemmän, mikä voi näkyä myös ruoka-avussa. Meitä ohjaa vastuullisuusstrategian tavoitteet ja elintarvikeketjun materiaalitehokkuussitoumus. Kaikki mitä pystymme ruoka-apuun lahjoittamaan, niin toki lahjoitamme, Jäske lisää.
Lue myös: Ostitko sinäkin näitä punalapputuotteita S- tai K-ruokakaupoista? Hurja suosio – Lidlilläkin selkeä hittituote
Hävikkiruoan määrää pyritään vähentämään myös S-ryhmän HOK-Elannossa.
– Meidän ensisijainen tehtävä kauppana on vähentää ruokahävikkiä kaikin mahdollisin tavoin, HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki sanoo.
– Meillä on kaiken kaikkiaan kuutisenkymmentä järjestöä, jotka hakevat meidän eri myymälöistä ruoka-apua. Keskustelua on käyty siitä, että lahjoitettavan hävikkiruuan määrä on vähentynyt.
S-ryhmän mukaan alelaputetut tuotteet tekevät aiempaa paremmin kauppansa, mutta Kattilamäki ei näe että ruuan hintojen nousu heijastuisi paljoa hävikkiruuan määrään.
– Meillä järjestelmät seuraavat kysynnän muutoksia ja ohjaavat sen mukaan tilauksia. Ne ohjaavat myymälän tarjoomaa sen mukaan, mitä asiakkaat kysyvät, Kattilamäki sanoo.
"Leipäjonosta" ei välttämättä ole apua
Jos Vepassa lahjoitusruuan määrä edelleen vähenee, moni asunnoton ihminen saattaa jäädä kokonaan ilman päivittäistä lämmintä ruokaa.
– Meidän paikka on asunnottomille ihmisille ainoita paikkoja, josta saa säännöllisesti lämmintä ruokaa viitenä päivänä viikossa. He eivät välttämättä kykene omilla rahavaroillaan ostamaan ruokaa esimerkiksi ravintolasta tai lounaspaikasta, Lehtonen sanoo.
Asunnottomalle Jannelle Vepasta saatava päivittäinen lämmin ruoka on tärkeä.
– Rahat eivät riitä millään, vaikka kuinka köyhästi yrittää elää.
Vertais- ja vapaaehtoistoiminnankeskus Vepassa käy päivittäin noin 100 kävijää.
Niin sanotusta leipäjonosta ei välttämättä ole apua asunnottomalle ihmiselle.
– Tokihan leipäkin on ruokaa. Jos saat ruokakassin, jossa on esimerkiksi lihakeittoainekset ja pussillinen makaronia, niin niille ei ole hirveästi käyttöä. Varsinkin jos ei ole paikkaa missä ruokaa valmistaa eikä jääkaappia missä ruokaa säilyttää.
– Ihmiselle on tärkeää, että pystyy istumaan pöydän ääreen ja syömään lämpimän ruuan lautaselta. Sillä on iso terveydellinen merkitys, Lehtonen jatkaa.
Pitkälti kolmannen sektorin varassa
Lehtonen näkee asian ensisijaisesti kustannuskysymyksenä.
– Jos ostaisimme kaiken sen, mitä meillä tarjotaan, niin rahamme eivät varmasti riittäisi. Tuskin pystyisimme samassa laajudessa ylläpitämään tätä ruuan tarjoamista.
Lämpimän ruuan tarjoaminen on nyt pitkälti kolmannen sektorin varassa, Lehtonen sanoo.
– Varsinkin hätämajoituksessa asuville asunnottomille ihmisille pitäisi jollain tavalla taata päivittäinen lämmin ruoka. Kaupunki on toki auttanut korona-aikana paljon, mutta voitaisiin miettiä, että pitäisikö sellainen palvelu olla.
Lue myös: Karmeat kokemukset saivat asunnottomat pelkäämään hätämajoitukseen menoa, väkivalta yleistyi kesällä – "Eräs asiakkaistani sanoi, ettei selviä ilman asetta"
Hintojen nousu vaikuttaa kovimmin vähäosaisiin ihmisiin, sanoo Lehtonen.
– Yhteiskunnan tilanne säteilee tietysti alaspäin. Yleensä resurssien niukkuudesta kärsivät eniten he, joilla on vähiten resursseja.
Apua asioiden hoitoon
Vepa on monelle myös tärkeä kohtaamispaikka, josta saa apua ja ohjausta muun muassa asumiseen liittyvissä asioissa. Kävijöiden käytössä on myös tietokone ja puhelin.
– Nykyään ihmisten pitäisi asioida eri viranomaiset kanssa sähköisesti, ja se on aika rajallista, mitä ihmiset nykyisenä nettiaikana pystyy kadulta asioitaan hoitaamaan. Siihen tarvitsee numeron, johon soittaa ja tietokoneen jota käyttää sekä apua sen käyttämiseen.
Vepassa voi myös istahtaa rauhassa.
– Täällä saat istua ilman, että tarvitsee miettiä, milloin vartija tulee hätistämään ulos.