Lämpenevä ilmasto ja lisääntyvät helleaallot koettelevat erityisesti kaupunkeja. Helteiden lisäksi kaupungeissa pitäisi varautua yleistyviin sään ääri-ilmiöihin kuten myrskyihin ja tulviin. Tutkijoiden mukaan sopeutumisessa ilmastonmuutokseen auttaa kaupunkisuunnittelun lisäksi lähiluonnosta huolehtiminen.
Helle tekee kaupungeista kuumia pätsejä. Syynä on lämpösaarekkeeksi kutsuttu ilmiö: lämpösaareke syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalämmöstä sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä.
Lämpösaareke on sitä voimakkaampi, mitä suurempi kaupunki ja mitä korkeammat rakennukset suhteessa katujen leveyteen. Ilmaston lämpenemisen myötä tilanne pahenee entisestään.
– Nyt jo tässä vaiheessa kaupungit ovat useita asteita maaseutua lämpöisempiä. Tutkimuksissa on laskettu, että ne voivat nousta jopa kymmentä astetta lämpimämmiksi kuin maaseutu sitten kun ilmasto lämpenee lisää, toteaa Helsingin yliopiston rehtori ja kaupunkiekologian professori Jari Niemelä.
Erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen edetessä.
Myrskyjä, tulvia ja kuivuutta
Lämpenemisen lisäksi kaupungeissa pitäisi varautua äärisäiden yleistymiseen. Myrskyjä, tulvia ja kuivuutta on luvassa lisää.
Ongelma on maailmanlaajuinen. Kansainvälisen tutkijatiimin mukaan kaupungit tarvitsevat tiivistä yhteistyötä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja arkkitehtien välillä ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ratkaisemiseen.
– Kyllä se suunnittelu on hirvittävän tärkeää. Kaupunkien suunnittelu kokonaisuutena: minne rakennetaan, minkälaisia rakennuksia ja myös miten se ekologia, se luonto, otetaan huomioon, listaa Niemelä.
Viherkatot ovat yksi tehokas keino ilmastonmuutokseen varautumisessa.
Viherkatot yksi ratkaisu
Yksi käyttökelpoiseksi osoittautunut ratkaisu ovat viherkatot.
– Viherkatto vähentää lämpötilan siirtymistä katolta sinne rakennukseen eli se on lämmitin ja toisaalta ilmastointi. Siinä on molemmat aspektit. Ne ovat hienoja ja ekologisesti tärkeitä, arvioi Niemelä.
Lähiluonnon säilyttäminen ja huomioiminen auttaa kaupunkeja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Kaupunkiluonnon merkitys kasvaa
Kaupunkiluonto nousee entistä suurempaan arvoon. Sen merkitys on suuri myös ihmisten terveydelle,
– Luonto ja ihminen ovat terveydeltään suhteessa toisiinsa. Meidän täytyy olla terveitä ja luonnon täytyy olla terve, jotta me olemme yhdessä terveitä. Kyseessä on melko uusi käsite "yksi terveys", enlanniksi "one health". Emme pysty pitämään itseämme terveinä fyysisesti eikä henkisesti, jos luontokaan ei ole terve. Näiden kahden asian terveys on yhteinen terveys. Tähän kokonaisuuteen vaikuttaa nyt ilmastonmuutos, pohtii Niemelä.