Uuden tutkimuksen mukaan syy voi olla eroahdistuksessa, jos kissasi raapii sohvannurkkaa tai merkkailee patjallesi.
Lukuisat tutkimukset ovat selvittäneet koirien eroahdistusta omistajan ollessa poissa kotoa, mutta vastaavanlaisia tutkimuksia ei ole tehty kissoille.
CNN:n mukaan tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että kotikissat ovat sosiaalisia eläimiä, jotka voivat luoda aitoja tunnesiteitä omistajiinsa. Tämän vuoksi monet kissanomistajat ovat ehkä huomanneet eron lemmikkinsä käytöksessä jäätyään kotiin etätöihin koronopandemian takia. Uuden tutkimuksen valossa moni voi myös harkita uudelleen sitä, kuinka kohtelee omaa viiksivalluaan tulevaisuudessa, mikäli tämä tekee tihutöitä kotosalla.
Selvittääkseen eroahdistukseen liittyviä kissojen tuntemuksia tutkijat jakoivat 130:lle aikuisen kissan omistajalle kyselyn Brasiliassa. Selvityksessä kysyttiin kissan käytöksestä, vuorovaikutuksesta ja elinympäristöstä. 223 kissasta 13,5 prosentilla ilmeni vähintään yksi eroon liittyvä ongelma, kuten tihutyöt tai stressaantunut olotila. Havainnot haastavat yleistä käsitystä siitä, että kissat olisivat onnellisia yksinään.
– Jotkut uskovat, etteivät kotikissat pysty kehittämään kiintymystä omistajiinsa tai hoitajiinsa. Tätä ajatusta ei kuitenkaan pystytty todentamaan tutkimuksessa. Sen sijaan se todisti, että kissat voivat luoda siteen omistansa kanssa, tutkimusta johtanut eläintieteen professori Aline Cristina Sant'Anna kertoo.
– Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että kissat saattavat kärsiä joutuessaan eroon omistajastaan.
Mitä kissat tekevät yksin
Kissanomistajille lähetetty kysely perustui vastaavanlaiseen kyselyyn, joka oli lähetetty aiemmin koiranomistajille. Siinä kysyttiin eläimen käytöksestä ja ruumiinkielestä, kun omistaja oli poissa kotoa.
Myös kissat kiintyvät omistajiinsa.
Koska kodeissa ei ollut kameroita kuvaamassa kissojen käytöstä, omistajat vastasivat perustaen vastauksensa naapureiden ja perheenjäsenten kertomuksiin sekä todisteisiin kodeissa, kuten jätöksiin, merkkailuihin ja rikkinäisiin esineisiin.
30:llä kissalla 223:sta raportoitiin olevan ainakin yksi eroahdistukseen viittaava ongelma. Lähes 67 prosenttia ongelmakissoista rikkoi tavaroita, oli kovaääninen ja merkkaili vääriin paikkoihin. Lisäksi ne olivat masentuneita, apaattisia, aggressiivisia tai ahdistuneita ja purkivat vimmojaan sopimattomiin paikkoihin.
Onnellinen koti, onnellinen kissa.
Kissat, joilla ilmeni käytösongelmia, asuivat useimmiten kotitalouksissa, joissa ei asunut joko ollenkaan tai ei asunut useampia naispuolisia aikuisia. Ne saattoivat myös asua talouksissa, joissa omistajat olivat 18–35-vuotiaita, yksinasuvia, eikä kissoille ollut tarjolla virikkeitä.
– Ehkä, lukuisista syistä, eläimet, jotka asuivat talouksissa, joissa ei asu ollenkaan naisia tai monia naisia, olivat koteja, joissa eläimen oli vaikeampi saavuttaa turvallisuudentunnetta ja henkisesti terveitä tunnesiteitä omistajiinsa, Sant'Anna pohtii.
–Naispuoliset kissanomistajat ovat hellempiä ja usein jumaloivat kissaansa, sertifioitu kissojen käytöskonsultti Ingrid Johnson kuitenkin totetaa.
Hänellä on kokemusta yli 20 vuoden ajalta.
Tutkijat pohtivat myös teoriaa, jossa nuoremmat kissanomistajat ovat kiireisempiä elämän muilla elämänaloilla, eivätkä ole täysin fokusoituneita lemmikkinsä hoitoon.
– He ovat onnellisia, että heillä on lemmikki. Samalla he kuitenkin käyvät usein ulkona ja ovat sosiaalisia, Johnson lisää vettä myllyyn.
– Sen sijaan, että he putsaisivat kissanhiekkalaatikon kahdesti päivässä jätöksistä, he tekevät sen vain muistaessaan kerran pari viikossa, heittävät ruuan kippoon ja ovat jo ulkona ovesta.
Rutiinit ovat kissoille tärkeitä.
Yksinasuvien nuorten aikuisten kissat joutuvat todennäköisesti siis viettämään enemmän aikaa yksin. Toisaalta vanhemmat tai jo eläkkeellä olevat lemmikinomistajat ovat yleisesti parempia lemmikkiensä kanssa, koska he viettävät enemmän aikaa kotona ja ovat uskollisempia päivittäisille rutiineille.
– Kissat nauttivat rutiineista ja ennakoitavista tilanteista. Nuoret aikuiset elävät arvaamattomampaa elämää. He ehkä matkustavat useammin, ja heidän työaikansa ovat epämääräisiä. Illatkin voivat venyä, Johnson luettelee.
– Kissat todella tarvitsevat raameja elämäänsä, ja uskon, että vanhemmat ihmiset pystyvät hyvin vastaamaan tähän kissan tarpeeseen rutiineista.
Nuorempi yksinäinen kissa voi tarvita seurakseen toisen kokoisensa kissan kaveriksi. Koska kissat ovat reviiritietoisia eläimiä, tulisi uuden kissan tutustuttamisen perheeseen tapahtua kuitenkin hitaasti ja huolellisesti suunnitellen. Muuten toisen kissan lisääminen talouteen voi laukaista ahdistusta ja epätoivottua käytöstä.
Turhautuneisuus ajaa tihutöihin
Vaikka tutkimus osoittaakin, että kissan huono käytös voi johtua eroahdistuksesta, Johnsonin mukaan jokainen tilanne on yksilöllinen. Hän ei ole urallaan nähnyt kovin montaa eroahdistuksesta kärsivää kissaa, mutta sitäkin enemmän tylsistyneitä ja turhautuneita yksilöitä.
Tylsistynyt kissa keksii kaikenlaisia kepposia kotona.
Virikkeettömyys saattaa aiheuttaa kissalle käytösongelmia. Se voikin olla syy sellaisilla kissanomistajilla, joiden lemmikit ovat jatkaneet huonoa käytöstään, vaikka omistaja viettääkin tällä hetkellä valtaosan arjesta kotona kissan luona.
– Tutkimus ei erota toisistaan aitoa eroahdistusta ja käytöstä, joka johtuu vain virikkeettömyyden tuomasta ahdistuksesta, Johnson jatkaa.
– On niin monia asioita, jotka turhauttavat kissoja, joita me emme edes tajua.
Esimerkiksi se, ettei kissa pääse syömään ruokakupilleen kahdesti tai halutessaan vaikka 16 kertaa päivässä ja se, ettei se pääse tekemään tarpeitaan puhtaaseen hiekkalaatikkoon. Kissat ovat siistejä eläimiä, eivätkä ne halua tehdä tarpeitaan likaiseen hiekkalaatikkoon. Koirat sen sijaan pitävät omien tarpeidensa hajusta ja saattavat jopa lenkillä syödä omia jätöksiään.
– Olet aamulla antanut kissallesi aterian, jonka jälkeen olet poissa 10 tuntia. Tänä aikana kissasi panikoi, koska se ei tiedä, milloin seuraava ateria saapuu, Johnson kuvailee.
Ja ennen kuin tajuatkaan, kissa kaivelee keittiön kaappeja, sirkkelöi kynsillään vessapaperia ja nuolee raajansa kaljuksi stressistä.
Jos kissasi merkkailee tai tekee tarpeensa lattialle tai sänkyysi, harkitse vakavasti sen viemistä eläinlääkärille tarkastettavaksi. Ihmisten mielestä ärsyttävä käytös voikin todellisuudessa tarkoittaa kissan elävän kovissa kivuissa.
Kissat eivät herkästi näytä kipuaan, joten hienovaraisten ja epämääräisten merkkien lukeminen jää omistajan vastuulle. Esimerkiksi väärään paikkaan merkkailu voi johtua lääketieteellisestä vaivasta, johon se tarvitsee apua. Omistajan täytyy olla tarkka ymmärtääkseen kissan hienovaraisia signaaleja.
Avaa verhot, jotta kissa voi katsella ulos päivisin.
Rauhoita kissan hermoja
Jos epäilet, että kissasi on tylsistynyt, hanki sille leluja. Kissanlelut tarjoavat aisteille ärsykkeitä ja haasteita, joita kissasi kaipaa. Kissanlelut ovat sitä paitsi edullisia hankintoja.
Hanki esimerkiksi herkuilla ja ruokanappuloilla täytettävä pallo, jonka kanssa kissasi voi pähkäillä mihin päivän aikaan tahansa. Älyllistä stimulaatiota tuova lelu tarjoaa herkun ja palkkion joka kerta, kun kissa saa pallon pyöräytettyä oikeasta kulmasta ympäri. Metsästykseen kannustavat lelut ovat parhaimpia, sillä ne tarjoavat oikeanlaista ärsykettä kissoille.
Kissanmintulla täytetyt tyynyt, leluhiiret ja kahisevat paperipallot tarjoavat tuntikausiksi viihdykettä kissallesi, kun et ole kotona. Avaa myös verhot, ja kissasi voi seurata luonnon tarjoamaa tosi-tv:tä tuntikausien ajan ikkunalaudalta.
Kissalla on voimakas saalistusvietti, ja sillä on erittäin tarkka kuulo ja hyvä hämäränäkö.
Vahvista sidettä kissaasi leikkimällä ongentyylisillä leluilla yhdessä lemmikkisi kanssa. Kissasi saa myös liikuntaa juostessaan onkivavan päässä olevan sulan tai muun lelun perässä. Lisäksi leikki stimuloi kissan luontaisia metsästäjänvaistoja.
Anna kissalle myös oma paikka, johon kiivetä piiloon maailmalta ja lepäämään. Omasta piilopaikastaan väijyminen pönkittää myös kissan luontaisia pedonvaistoja.
Kotikissalle täytyy keksiä virikkeitä, kun sitä ei voi päästää turvallisesti ulkoilmaan ja toteuttamaan luontaisia halujaan. Tarjoamalla virikkeitä, rakkautta ja säännöllisyyttä elämään, vähennät todennäköisesti kissan epätoivottua käytöstä.
Sant'Annan mukaan tutkimus on vasta alkua ja tietoa kissoista tarvitaan vielä lisää, jotta salaperäisten kissojen tunne-elämää voitaisiin oppia tuntemaan paremmin.
Lue myös: Kissan läheisyyden tarve alkoi olla jo ongelma – omistaja kehitteli nerokkaan ratkaisun: "En usko, että hän oletti sen oikeasti toimivan"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähde: CNN