Kela arvioi, että miehillä saattaa olla naisia korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saajien määrä kasvoi taas viime vuonna. Saajien määrä lisääntyi noin 1 400 ihmisellä, kertoo Kela.
Vuonna 2024 kuntoutuspsykoterapiaa sai lähes 66 000 ihmistä. Ylivoimaisesti suurin osa eli noin neljä viidestä oli naisia.
Kelan mukaan kuntoutuspsykoterapian saajien sukupuolijakauma on pysynyt suunnilleen samana viimeisten kymmenen vuoden aikana. Naiset kertovat miehiä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireista, jotka myös ovat yleisimmät syyt kuntoutuspsykoterapian saajilla. Kela arvioi, että miehillä saattaa lisäksi olla naisia korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin.
– Nuorten naisten psyykkinen oireilu on ollut paljon esillä, ja on hyvä, että moni nuori aikuinen nainen saa apua kuntoutuspsykoterapiasta. Toisaalta mielenterveyspalvelujen kohdentumisessa ja saavutettavuudessa saattaa edelleen olla haasteita eri väestöryhmissä, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa.
Työssäkäyvien saajien määrä kasvanut eniten
Kelan mukaan kuntoutuspsykoterapian saajien määrän kasvamisesta huolimatta saajamäärän kasvu on hidastunut viime vuosina. Kela arvioi, että kuntoutuspsykoterapian kustannukset jopa laskivat vuonna 2024. Kuntoutuspsykoterapiaa korvattiin 105 miljoonalla eurolla viime vuonna.
Kela arvioi, että kustannusten laskua saattaa osittain selittää kuntoutuspsykoterapiaan sisältyvä omavastuuosuus. Se voi olla noin 40–60 euroa käynniltä.
– Palvelujärjestelmä on mielestäni kehittynyt myönteisesti viime vuosina, ja Kelan kuntoutuspsykoterapian ohella onkin saatavilla entistä paremmin muun muassa lyhytpsykoterapiaa ja julkisen terveydenhuollon palveluseteleillä tarjoamaa psykoterapiaa, sanoo Vuori.
Suurin osa kuntoutuspsykoterapian saajista oli töissä aloittaessaan hoidon. Kelan mukaan saajien määrä onkin kasvanut eniten työssäkäyvien joukossa.
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää sitä saavan työ- ja opiskelukykyä. Sitä voivat saada 16–67-vuotiaat, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna diagnosoidun mielenterveyden häiriön takia.