Kelloja siirretään jälleen ensi yönä takaisin normaali- eli talviaikaan. Kelloja käännetään tunnilla taaksepäin kello neljä ensi yönä.
Monet laitteet osaavat huomioida kesäajan päättymisen automaattisesti, mutta digitaalisten kellojen näyttämä aika on hyvä tarkistaa mekaanisten viisarien kääntämisen ohella.
Talviaika kestää noin viisi kuukautta, eli kellot siirretään takaisin kesäaikaan maaliskuun lopulla.
Aikarautoja on siirretty Suomessa yhtämittaisesti vuodesta 1981 alkaen.
EU käsittelee aloitetta kellojen siirtelyn lopettamiseksi
Suomi teki viime vuonna EU:lle aloitteen kellojen siirtelyn lopettamiseksi. Euroopan komissio päätti selvittää EU-kansalaisten mielipidettä asiasta laajalla kyselyllä, joka keräsi 4,6 miljoonaa vastaajaa. Heistä yli neljä viidennestä kannatti siirtelyn siirtämistä historiaan.
Tänä keväänä europarlamentti hyväksyi esityksen, jonka mukaan viisareiden kääntely loppuisi vuonna 2021. Seuraavaksi asiasta pitää päättää jäsenmaiden vastuuministereistä koostuvasta ministerineuvostossa.
EU-maissa on kuitenkin herännyt erimielisyyttä muun muassa siitä, tulisiko maiden jäädä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.
Suomessa niukka enemmistö suosi talviaikaa liikenne- ja viestintäministeriön kyselyssä, mutta kesäajan kannattajat ovat keränneet kansalaisaloitteella yli 50 000 nimeä oman suosikkinsa valitsemiseksi.
Enemmän valoa iltapäivisin
Suomessa lempääläinen Ville Niemelä ja kangasalalainen Katri Niittymäki laittoivat keväällä alulle kansalaisaloitteen, että Suomessa olisi pysyvästi kesäaika.
Kansalaisaloite.fi-sivuston mukaan aloitteen 50 000 kannattajan raja meni rikki alle kuukaudessa.
Niemelä uskoo, että ihmiset jaksaisivat liikkua ja ulkoilla enemmän, jos iltapäivisin olisi pitempään valoisaa talvisinkin.
– Päivät lyhenevät talviaikana ja huomisen jäljeen valoisaa aikaa on iltapäivisin taas tunnin vähemmän. Kesäajassa ihmisillä olisi enemmän aikaa liikkua valoisalla koulu- ja työpäivien jälkeen ja se aivan varmasti saisi ihmiset liikkumaan enemmän, Niemelä perustelee.