Talviaika jyräsi ministeriön kyselyssä, nyt kesäaikaa puolustava kansalaisaloite kerää nimiä nopeasti – mitä tapahtuu, jos aloite menee läpi?

Kesäajasta luopumiselle on Euroopassa laaja kannatus. Suomalaisten meppien käynnistämä hanke kellojen siirtelyn hylkäämiseksi on nyt käsittelyssä ministerineuvostossa. EU-parlamentissa siitä äänestettiin maaliskuussa äänin 410 puolesta ja 192 vastaan.

Kellojen siirtelystä halusivat luopua ensimmäisenä yli 70 000 kansalaisaloitteen allekirjoittanutta suomalaista vuonna 2017. Eduskunta oli aloitteesta yhtä mieltä, mutta asia piti viedä EU:hun, sillä asiasta on määrännyt kesäaikadirektiivi.

Lue myös: Kellojen siirtelystä luopuminen sai lisää kannatusta – kesä- ja talviaika saivat kumpikin tukea

Nyt maat saavat itse päättää, jäävätkö kesä- vai talviaikaan. Aikaisintaan kesä- ja talviajasta luovuttaisiin vuonna 2021.

Käynnissä onkin debatti siitä, mihin aikaan suomalaiset haluavat jäädä. Viime vuonna liikenne- ja viestintäministeriön kyselyyn aiheesta vastasi 677 337 suomalaista.

Poikkeuksellisen laaja vastaustulos ei kuitenkaan paljonkaan helpota päätöksentekoa, sillä se on varsin täpärä: 52 prosenttia vastanneista puoltaa talviaikaa, ja 48 prosenttia kesäaikaa.

Lisäksi 140 000 vastaajaa eivät osanneet sanoa, kumpi aika olisi parempi.

Kyselyn tulos ei ole vedenpitävä äänestys, joten aikaa aiheen pohdiskeluun vielä on.

Kesäaikaa perustellaan suuremmalla valon määrällä

Keskusteluun on nyt tarttunut taas uusi kansalaisaloite. 10. huhtikuuta avatussa aloitteessa ”Kesäaika pysyväksi ajaksi” on yli 37 000 allekirjoitusta.

Jos kansalaisaloite menee läpi, kesäajan kannattajat saavat keskustelun eduskunnan puitavaksi.

Kansalaisaloitteessa kesäajassa pysymistä perustellaan suuremmalla valon määrällä illassa, jolloin esimerkiksi liikuntaan olisi enemmän valoisaa aikaa. Myös liikenneonnettomuuksien riski pienenisi, kun valoisa ajoaika kestäisi illalla pidempään.

Kansalaisaloitteen edustajat Ville Niemelä ja Katri Niittymäki ovat eniten huolissaan lasten ja nuorten liikkumisesta.

Niemelällä on urheiluvalmennustaustaa. Niittymäki työskentelee nuorten parissa ja vapaa-ajallaan liikkuu nuorten kanssa.

Heitä alkoi huolettaa liian yksipuolinen keskustelu tulevasta ajankäytöstä.

– Mielestämme kesäaika on parempi vaihtoehto. Kun itse perehdyimme talviaikaa puoltavien lausuntojen tutkimuksiin, sieltä tuntuu löytyvän kyllä ajatuksia myös kesäajan puolesta, vaikken asiantuntija olekaan, Niemelä sanoo.

– Maalaisjärkikin sanoo, että kun lapsi tulee koulusta ja on vielä valoisaa, niin se kannustaa enemmän liikkumaan kuin pimeä, hän pohtii. 

Kysyttäessä uneen vaikuttavasta valon määrästä Niemelä huomauttaa, että Suomessa valon suhteen aikaerot vaihtelevat alueittain muutenkin.

Myös Niittymäki korostaa, että asiaa pitäisi tutkia kunnolla ennen päätöksentekoa.

Hän kertoo itsekin oppineensa paljon, kun kansalaisaloitteen tiimoilta on tullut paljon palautetta eri asiantuntijoilta.

– Taloudenkaan ei pitäisi olla ainoa mittari, kun on puhuttu esimerkiksi pörssistä, Niittymäki huomauttaa.

Talviaika tutkijoiden suosikki

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Eero Lantto ja Timo Partonen taas ovat olleet sitä mieltä, että talviaika auttaisi suomalaisilla väsymykseen, mielialaan ja unettomuuteen.

Lue myös: Kesäajan valinta pysyväksi ajaksi olisi karhunpalvelus suomalaisille, sanoo tutkimusprofessori – näin hän perustelee näkemyksensä

Heidän mukaansa valoisan ajan suurempi määrä ennen puoltapäivää helpottaa nukahtamista.

Univaikeuksien terveyshaittoja taas on monenlaisia, joten kansanterveydellisistä syistä pysyvä talviaika vähentäisi esimerkiksi verenpainetauteja ja lihomiselle altistumista sekä heikentynyttä sokerinsietoa.

Myös muiden maiden aikataulut voi olla järkevää ottaa huomioon: Talviajassa Suomi olisi muiden pohjoismaiden päätöksistä huolimatta enemmän synkassa länsinaapurien kanssa.

Lue myös: Kellojen siirtelyn loppuminen voi laittaa EU-maiden väliset aikaerot täysin uusiksi: Suomi saa päättää itse, jääkö se kesä- vai talviaikaan

Jos taas kesäaika valittaisiin, Suomen aika olisi samassa aikavyöhykkeessä Moskovan ja Länsi-Venäjän kanssa. Virossa kesäaika on ollut suosiossa, ja itänaapurille Suomen kanssa samassa ajassa pysyminen olisi edullista.

Puolet suomalaisista piti tärkeänä sitä, ettei aikaero Länsi-Eurooppaan kasva. 13 prosenttia ei pitänyt väitettä tärkeänä.

Jäsenmaiden tulee ilmoittaa huhtikuussa 2020, mitä aikaa ne aikovat jatkossa noudattaa.

Vaikka kansalaisaloite keräisi yli 50 000 allekirjoitusta, Suomeen ei automaattisesti tulisi kesäaika. Eduskunnan olisi kuitenkin otettava kysymys keskusteltavakseen.