Koronaviruspandemiasta johtuva eristäytyminen maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa viikossa, arvioi Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamarin talouskatsauksen mukaan karanteenit muuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä, aiheuttavat tulonmenetyksiä yrityksille, työttömyyttä ihmisille ja pahimmassa tapauksessa konkurssiaallon.
Kriisin pitkittyessä jopa pankki- ja vakuutussektori voivat olla uhattuina, Keskuskauppakamari varoittaa.
– Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla, painottaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki tiedotteessa.
Lue myös: Ilkka Ahtiaisen kommentti: Pääministeri latasi hirmuiset odotukset vapun jälkeiseen aikaan – antaako hallitus vihdoin happea riutuvalle taloudelle?
Talouskriisi muuttuu kestämättömäksi
Kotamäen mukaan rajoituksia ei kannata jatkaa pitempään kuin tarve, sillä taloudelliset vaikutukset muuttuvat kestämättömiksi. Eristäytymistä olisi kuitenkin mahdollista alkaa purkaa asteittain laajamittaista testaukseen pohjautuvaa strategiaa hyödyntäen.
– Monella muulla tavalla hallituksen toimenpiteet ovat olleet hyviä, mutta testauskapasiteetissa, viestinnässä ja yritysten tukipolitiikan yksityiskohdissa olisi vielä parantamisen varaa, Kotamäki sanoo.
Tällä hetkellä ennustelaitosten arviot vuoden 2020 talouskasvuksi ovat kerääntyneet noin negatiivisen kuuden prosentin ympärille. Jos rajoitukset jatkuvat pitkään, menetykset saattavat nousta kaksinumeroisiin lukuihin.
Elvyttävää talouspolitiikkaa
Kotamäen mukaan päättäjien tulisi valmistautua myös elvyttävään talouspolitiikkaan, kun ihmisiin kohdistuvat rajoitukset lieventyvät.
Kauppakamarit ovat ehdottaneet ostovoiman parantamista muun muassa ansiotuloverotusta keventämällä sekä väliaikaisesti kotitalousvähennystä laajentamalla ja arvonlisäverotusta madaltamalla ravintola- ja ateriapalveluiden sekä anniskelun osalta.
– Lisäksi erityisesti nopeasti toimeen pantavia infrahankkeita pitäisi käynnistää niin paljon kuin mahdollista, koska korjaus- ja investointivelan umpeen kurominen on nyt mahdollista yhdistää hyvään suhdannepolitiikkaan, Kotamäki esittää.
– Myös työttömyysturvaa olisi syytä laajentaa erityisesti heidän osalta, jotka ovat pelkästään peruspäivärahan varassa.