Keskustalle karmea tulos MTV:n tunnekyselyssä – puheenjohtaja Saarikko: "Luottamuksen lisäämistä tarvitaan"

Keskusta saa MTV:n kuntavaalitentin tunnekyselyssä kylmää kyytiä.

Empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n toteuttaman kyselyn mukaan keskusta on kuntavaalipuolueista ainoa, jolla ei ole kolmen yleisimmän tunteen joukossa yhtään positiivista tunnetta. Suurin koetuista tunteista on pettymys (22 prosenttia).

Annika Saarikko myöntää, että tulos panee miettimään.

– Voisihan sitä mukavammillakin adjektiiveilla aamunsa aloittaa, Saarikko toteaa MTV:n Uutisaamun kuntavaalitentissä.

– Se kertoo ehkä vieläkin siitä hämmennyksestä, joka on valtakunnan politiikassa näkynyt, kahdesta hyvin erilaisesta hallituskaudesta ja puolueen sisällä siihen liittyneestä pohdinnasta, mitä keskusta tässä omaksi roolikseen haluaa. 

Saarikko sanoo "tekevänsä kaikkensa" että mielikuva puolueesta ja sen roolista alkaa kirkastua.

– Luottamuksen lisäämistä tarvitaan. Siitä nuo varsin kielteiset adjektiivit kertovat. Ja ne pitää ottaa vastaan tosiasioina.

Erottuvatko puolueet toisistaan riittävästi?

Saarikko kiinnittää kyselyssä huomiota myös siihen, että jopa 33 prosentissa kansalaista keskusta ei herätä minkäänlaisia tunteita. Sama trendi on ollut näkyvissä monen muunkin puolueen tuloksissa. 

– Se herättää ehkä yleisen huolen siitä, että kiinnostaako politiikka ja näyttäytyvätkö puolueet selvinä pääviesteillään.

"Se joka huutaa lujimmin, ei saa olla se, joka tulee parhaiten kuulluksi"

Ennen valtiovarainministeriksi siirtymistään Saarikko toimi tiede- ja kulttuuriministerinä. Ministeriaikaa leimasivat koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset.

Kansalaisissa ja erityisesti kulttuurikentällä on herättänyt ihmetystä se, että samaan aikaan, kun ravintolat ovat saaneet olla auki, kulttuuritapahtumia ei ole saanut järjestää.

– Jos kysymys esitettäisiin ravintoloitsijoille, he tuskin yhtyisivät siihen ajatukseen, että he ovat voineet olla auki vapaasti. Myös ravintola-alan ahdinko on totta koronavuoden jälkeen, Saarikko vastaa.

– Mutta kulttuuri- ja tapahtuma-alalle korona on tarkoittanut sellaista ahdinkoa, joka on vienyt toimeentulon. Se on ollut koko maailmassa suurimpia kärsijöitä lentoliikenteen jälkeen. Ja jos samanaikaisesti terassit täyttyvät, totta kai myös tapahtumien pitää olla mahdollisia.

Onko tässä tapauksessa tahtonsa saanut läpi se, joka huutaa kovimmin?

– Se on tosi tärkeä kysymys. Niinhän ei saisi olla. Olen miettinyt tätä erityisen paljon nyt ihan kaikkien kansalaisten osalta, kun vaikkapa päättäjien tapaamisia suomalaisten kanssa kasvokkain on olut hyvin vähän. Olemmeko päätyneet muodostamaan näkemyksiä vain somesta ja niiden pohjalta, jotka lujimmin huutavat? Sellaista yhteiskuntaa en kannata.

– Olen pannut merkille myös sen, että niiden, joilla on vahvoja edunvalvontajärjestöjä, äänen kuuluminen päättäjille asti on voimakkaampaa ja hiukan helpompaa. On päättäjien vastuulla varmistaa se, että se, joka huutaa lujimmin ei ole se, joka tulee kuulluksi.

Sitä, onko näin käynyt, olisi Saarikon mielestä hyvä tarkastella.

– Samalla eri toimialojen asettaminen vastakkain – ketä se hyödyttää? Ei ketään. 

Maakunnille harkittava lisää tehtäviä

Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavero on jakanut hallituksen mielipiteet. Muut puolueet kannattavat ja keskusta vastustaa sitä.

Saarikko perustelee keskustan kelkankääntöä asiassa sillä, että malli ei ole tasa-arvoinen.

– Uuden verotason luominen ei ole ongelmatonta. Maakuntavero ei poistaisi sitä väistämätöntä tosiasiaa, että me tarvitsemme ihmisten tasa-arvon nimissä ja Suomen alueiden erilaisuuden vuoksi tuloja ja alueiden eroja tasaavaa ratkaisua, oli malli tai rahoituksen tapa millainen tahansa.

Keskustan mielestä maakunnille voisi siirtää myös muita tehtäviä.

Kysymys maakuntaverosta ei Saarikon mielestä saa kaataa sote-uudistusta.

– Ei kai rakennetta, joka vihdoin täyttää perustuslain reunaehdot ja jolle eduskunnan enemmistö antanee tukensa, kannata kaataa kysymykseen rahoituksen yksityiskohdasta.