RKP:llä on tällä hetkellä merkittävästi kokoaan suurempi rooli hallituksessa, sanoo E2 Tutkimuksen johtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Huomenta Suomessa.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä keskusteli perjantaina hallituksen toimintakyvystä, josta he kertoivat olevansa hyvin huolissaan. Huolta olivat aiheuttaneet ja lisänneet valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) rasistiset kirjoitukset.
RKP tiedotti haluavansa antaa pääministeri Petteri Orpolle aikaa arvioida tilannetta ja käydä vakava keskustelu hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken. Vastaavanlainen keskustelu käytiin jo ex-elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) eroamisen jälkeen.
– RKP on selvästi ratkaisijan asemassa. Puolue jätti takaportin yhteistyön jatkumiselle, eivätkä halunneet puhaltaa pilliin, Rahkonen sanoi.
– Tässä on myös tausta-ajatuksena se, että jos aikaa vähän kuluisi ja pöly laskeutuisi. Nykyisessä mediaympäristössä kohut nousevat ja laantuvat tosi nopeasti, hän jatkaa.
Oppositiopuolueet ovat vaatineet puhemies Jussi Halla-ahoa (ps.) keskeyttämään eduskunnan istuntotauon, jotta puolueet voisivat keskustella hallituksen toimintakyvystä ja mahdollisesti äänestää Purran luottamuksesta.
Lue myös: Puhemies Halla-aho: Olen valmis keskeyttämään istuntotauon, jos eduskunta sitä tahtoo – "Enemmistön kanta on eduskunnan kanta"
Oppositiolla on "erityisen suuri motivaatio" horjuttaa hallitusta, Rahkonen arvioi. Ilmeinen syy on se, että kokoomuksen johdolla laadittu hallitusohjelma on vasemmistopuolueille ja vihreillekin epämieluisa.
– Sanna Marinin (sd.) hallitus oli myös todella suosittu loppuun asti. Kun sellainen hallitus äänestettiin pois, on katkeruutta ilmassa.
Lue myös: RKP vaatii Orpolta vakavaa keskustelua
9:32
Katso yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkosen haastattelu kokonaisuudessaan.
Hallituksella "seitinohut" mahdollisuus
RKP:n edustajat eivät äänestäneet elinkeinoministeriksi valitun Junnilan luottamuksen puolesta kesäkuussa.
Perussuomalaiset ovat viestineet, että mikäli kumppanit edelleen kyseenalaistavat puolueen ministerivalintoja, eivät perussuomalaiset jatka hallituksessa.
– Tässä on seitinohut mahdollisuus, että hallituksen toiminta lähtee oikeille jengoille. Halua pitää paketti kasassa on. Poliittinen pääoma kuitenkin kuluu koko ajan, ja varsinkin Purran asema käy tukalammaksi, Rahkonen sanoo.
– En olisi vielä hallituksen kuolinkelloja soittelemassa, hän kuitenkin toteaa.
RKP:n kansanedustaja Henrik Wickströmin mukaan puolue "ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa rasismikohuun sekä hallitusyhteistyöhön liittyen".
– Jotta voimme tehdä viisaan ja kaikilta puolin harkitun sekä parhaan päätöksen suomalaisten kannalta, tulemme palaamaan tähän sen jälkeen, kun pääministeri sekä muut hallituspuolueiden johtajat ovat keskustelleet asiasta. Tilanne on vakava, Wickström kirjoittaa Twitterissä.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Rahkosen mukaan RKP:llä on todella laaja poliittinen liikkumatila. Puolue on nyt jokseenkin samassa roolissa kuin missä Annika Saarikon johtama keskusta oli Marinin hallituksessa.
– RKP:lle tärkein asia on ruotsin kielen asema Suomessa. Muut poliittiset asiat eivät ole läheskään niin tärkeitä. RKP pystyy toimimaan minkälaisessa hallituskoalitioissa tahansa, Rahkonen sanoo.
Lue myös: ""Hävettävä tilanne", "somekansan hömpötystä" – Näin kansalaiset kommentoivat poliittista keskustelua
"Suomalaiset ovat vähän unissakävelijöitä"
E2 Tutkimuksen johtajan Rahkosen mukaan Suomessa käydään nyt pitkästä aikaa arvokeskustelua, joka on hänestä sekä uutta että kaivattua.
Arvokeskusteluja ei ole Rahkosen mielestä juuri viime vuosina juuri käyty, vaikka Suomi on liittynyt sotilasliitto Natoon ja sitä ennen oli koronarajoituksia, jotka muun muassa sulkivat ravintoloita ja rajoittivat ihmisten liikkumista.
– 2020-luvun kriisien myötä on eletty pakotetun yhtenäisyyden aikaan, eikä arvokeskusteluille ole ollut tilaa ennen tätä, hän sanoo.
– Suomalaiset ovat vähän unissakävelijöitä. Me vältämme arvokeskusteluita.
Rahkonen muistuttaa, että alkuvuoden vaaliväittelytkin pyörivät lähinnä valtiontalouden velkaantumisen ympärille, eikä muita aiheita juuri ollut.
– Kaikki arvo- ja tunnekysymykset jäivät taka-alalle.
– Olemme insinöörikansaa, tunteiden merkitystä politiikassa vähätellään. Tässähän on kyse tunteista. Miltä tuntuu, kun käytetään epäkunnioittavaa ja rasistista kieltä.
Lue myös: Riikka Purra: En ole harkinnut eroa
Juhlapuheet allekirjoitetaan – konkretiaa aina ei
Rahkosen mukaan on tosiasia, että perussuomalaisten kannattajien keskuudessa on rasistisia asenteita 2–3 kertainen määrä koko väestöön verrattuna.
Yleisesti ottaen Suomessa on tapana, että ylevät periaatteet ja juhlapuheet allekirjoitetaan, Rahkonen sanoo.
– Niitähän nämä hallituksenkin vakuuttelut (rasismin vastaisuudesta) ovat olleet. Sitten kun mennään konkretiaan, alkaa rasistisia asenteita tulla esiin (suomalaisten keskuudessa).
Esimerkiksi tästä Rahkonen nostaa sen, että suomalaiset ovat herkemmin tarjoamassa parempaa sosiaaliturvaa syntyperäisille suomalaisille kuin ulkomailta Suomeen muuttaneille.
Rahkosen mukaan on olemassa riski, että nyt käytävässä keskustelussa hukkuu se, että maahanmuuton ongelmista varoittavilla voi olla jotain oikeaakin sanottavaa. Esimerkiksi maahanmuuttajien asuttamat ghettoutuvat asuinalueet voivat muodostaa todellisen ongelman, Rahkonen sanoo.
– Liian helposti (kritiikki) leimataan rasismiksi. Totta kai vikaa on väitteiden esittäjissäkin. Pitää aina pystyä puhumaan kunnioittavasti muista ihmisistä.