Formula ykkösten vuoden 1982 maailmanmestari Keke Rosberg ja MTV3.fin moottoriurheilutoimittaja Jani Merimaa istuivat alas keskustelemaan formula ykkösten muuttumisesta 1980-luvulta nykypäivään. Keskustelun ensimmäisessä osassa puhe on kuljettajista.
Merimaa:
Usein väitetään, että F1-historian parhaat kuljettajat kilpailivat 1980-luvulla, jolloin mukana olivat Senna, Prost, Lauda, Piquet, Rosberg, Mansell. Pitääkö se paikkansa, että historian parhaat kuskit nähtiin silloin?
Rosberg:
- Eihän se tietenkään pidä paikkaansa. Jokaisella aikakaudella on omat kuljettajansa, niin on nytkin. Ei heitä voi verrata keskenään. Ei Prostia ja Fangiota voi verrata, eikä voi verrata Nicoa tai minua. Jokaisella aikakaudella on omat erikoispiirteensä. Työnkuva on tietenkin muuttunut aika paljon niin kuskeille kuin koko tiimillekin.
- Jos katsotaan siihen aikaan koko F1-tiimin miesvahvuutta, niin aloittaessani se oli ehkä 50 henkilöä. Sitten se kasvoi jonnekin 70 henkilöön. Tänä päivänä jopa Williamsilla on pitkälti yli 500 työntekijää. Kaikkihan ne ovat supistamassa , mutta miten se kontrolloidaan, niin se on todella vaikeaa. Siltikin sinne jää vielä 350 työntekijää. Miehistön vahvuus on aivan erilainen, ja siten on myös työmäärä, mitä pystytään tekemään. Meidän aikanamme ei ollut datatietoa olemassakaan. Nykyäänhän puolet ihmisistä tekee pelkästään tätä tietokonehommaa. Meillä oli yksi insinööri, jonka kanssa testattiin, ajettiin kisa ja tehtiin kaikki. Samoilla autoillakin vedettiin, mutta lopussa meillä oli jo testiautot erikseen.
- Tänä päivänä ei kauden aikana tietenkään testata, vaan ajetaan vain kisat. Työnkuva on kuljettajillekin hyvin erilainen. He käyttävät tänä päivänä kuntonsa hoitamiseen neljä tuntia päivässä, kun me käytimme siihen ehkä neljä tuntia viikossa. Siihen aikaan sen katsottiin olevan paljon. Tilanne oli sama monissa urheilulajeissa. Ei ampumahiihtäjäkään treenannut silloin samalla tavalla kuin nykyään.
Miten suhtaudut keskusteluun kaikkien aikojen parhaista kuljettajista? 80-luvun kuljettajat keikkuvat siellä listoilla korkealla.
- Aihe on niin subjektiivinen. Suurin osa lajia nykyään seuraavasta mediasta on lähtöisin jo siltä ajalta. Vanhat ajat kuulostavat aina paremmalta. Minun mielestäni sellaisen listan tekeminen on aivan mahdotonta, ellei sitten käytä jotain statistiikkaa: Montako osakilpailua kukin on voittanut ja niin pois päin. F1 on erittäin alustapainotteinen suorituskyvyn määrityksessään. Heikki Kovalainen on hyvä esimerkki. Heikki kun on nyt Lotuksella, niin onko hän sen takia huonompi kuin joku muu, joka ajaa nyt parempaa autoa? Ei tietenkään. Heikillä on huonot tulokset, niin hän on huono kuski? Näinhän se ei ole.
Onko kuljettajan merkitys lopputulokseen vähentynyt vuosien aikana?
- Siinä on tapahtunut erittäin suuri muutos. Meidän aikanamme, kun ei ollut datatietoa, niin tieto auton käyttäytymisestä tuli 90-prosenttisesti kuljettajalta. 10 prosenttia tuli sitten renkaista, insinööreiltä ja jostain muualta. Tänä päivänä se 10 prosenttia tulee kuskilta ja 90 prosenttia insinööreiltä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuljettajan osuus olisi pienentynyt. Häneltä vaaditaan nyt muita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi aivan erilaista fysiikkaa. Meidän fysiikalla ei tällaisia nykyautoja olisi pystynyt edes ajamaan. Meillä niskat ei olisi kestänyt, eikä mikään muukaan. Ei tuollaisessa asennossa olisi pystynyt edes istumaan. Nykyinen kuljettaja on aivan eri rotua.
Vettel ja Hamilton ovat historian nuorimmat maailmanmestarit. F1-kuljettajat tuntuvat olevan koko ajan nuorempia ja nuorempia?
- Se on kaikissa urheilulajeissa sama. Minä aloin vasta ajaa ykkösiä kolmekymppisenä. Tänä päivänä se alkaa olla jo vähän liian vanha ikä ajamiseen. Nyt vaikka jalkapallossa näkee 17-18-vuotiaita pelaajia mestaruussarjassa Saksassa ja Espanjassa. Mäkihypyssä on tapahtunut aivan samoin. Se vanheneminen ottaa oman veronsa.
- Jos ajatellaan minun aikaani, niin mikroautoa ei saanut ajaa ennen kuin oli 16-vuotias ja saanut moottoripyöräkortin. Nicokin aloitti jo 8- tai 9-vuotiaana. Siinä tulee jo seitsemän vuotta eroa. Intensiteetti on tänä päivänä aivan erilainen, kun he ajavat formula Renault'ta tai F3:sta. He testaavat kuin ammattilaiset. GP2-tallit ovat nykyisin aivan yhtä hyviä kuin F1-tallit minun aikoinani. Siinä vaiheessa kun kaverit tulevat parikymppisinä formula ykkösiin, niin heidän ammattitaitonsa on aivan eri luokkaa kuin meillä oli.
Vuoden 1976 maailmanmestari James Hunt on lajin legendoja. Hänen railakkaasta elämästään on nyt tekeillä elokuva.
- James oli sikäli hyvin erikoinen kaveri, että hän ei todellakaan keskittynyt duuniinsa pätkääkään. En ollut koskaan oikein varma siitä, että miten hyvä hän todellisuudessa olisi ollutkaan. Maailmanmestari on maailmanmestari ja sitä pitää kunnioittaa. On vain sääli, että mies kuoli niin nuorena.
Jos Huntin kaltainen kaveri ilmestyisi lajiin näinä päivinä, niin mitä hänelle tapahtuisi?
- Ei hän ainakaan urheilija olisi. Tänä päivänä ei voi niin elää, ei silloinkaan voinut. Kilpailutilanne on nykyisin aivan eri luokkaa. Pelkkä lahjakkuus ei enää riitä mihinkään, koska täällä ovat kaikki lahjakkaita. Siihen aikaan lahjakkuus oli 75 prosenttia ja 25 prosenttia kovaa työtä. Nyt se on päinvastoin.
Juttusarjan muut osat julkaistaan seuraavasti:
16.8. Mikä on parhaimman näköinen F1-auto?
17.8. Miksei Nordschleifella enää ajeta?
18.8. Televisio on tehnyt lajin
19.8. Pitääkö tallikaverien olla kaverukset?