Kansalaisaloite lentoverosta on ollut tänään eduskunnan lähetekeskustelussa. Aloitteen mukaan lentoverolla halutaan puuttua lentämisen ilmastovaikutuksiin. Tällä hetkellä veron keskeiseksi kysymykseksi on muodostunut sen todellinen vaikutus päästöihin.
Lentovero tai sen kaltainen maksu on tällä hetkellä käytössä Saksassa, Alankomaissa, Britanniassa ja Ruotsissa, ja useampi suunnittelee sellaista tällä hetkellä.
Lentäminen kiistatta tuottaa runsaasti hiilidioksipäästöjä ilmakehään, mutta onko lentovero toimiva tapa suitsia niitä?
Kansalaisaloitteen alullepanija Silja Jääskeläinen sanoo, että lentäminen on tällä hetkellä liian halpaa.
– Tällä hetkellä kansalaiselle tehokkain tapa kasvattaa hiilijalanjälkeä on nimenomaan lentäminen.
Menopaluu Helsingistä Ouluun päästää ilmaan noin 140 kiloa hiilidioksidia.
Jääskeläinen kyseenalaistaa, miksi veroja maksetaan lähes kaikesta muusta, kuten ruoasta, asumisesta ja autoilusta, mutta lentämisen verotus on hyvin alhaista.
Lentoliikenteen asiantuntija, liikenteen ja kuljetustekniikan professorina toiminut Jarmo Mäntynen on epäilevämpi. Hän ei ole vakuuttunut, onko lentoverona keinona paras mahdollinen.
– Se on vähän kuin lääke, eli tehoaako lääke ja mitä sivuvaikutuksia on? Mäntynen sanoo.
Mäntynen kaipaa kansainvälisempiä ratkaisuja, koska ilmastonmuutos on kansainvälinen ongelma. Hän nostaa esiin myös sosiaaliset ongelmat, sillä lentovero tuntuu enemmän pienituloisen kukkarossa.
Lentolipun hinta ei ainoa vaikuttava tekijä
Mäntysen mukaan lentoverolla on myös hinnan nousun lisäksi muita vaikutuksia.
– [Ruotsissa] vero on suhteellisen pieni, mutta se on vaikuttanut vahvasti asenteisiin, Jääskeläinen kertoo.
Ruotsissa lentäminen on hieman vähentynyt ja raidematkailu lisääntynyt. Myös kotimaan matkailussa on huomattu nousua.
– Nämä ovat kaikki asioita, joita toivomme tapahtuvan myös Suomessa lentoveron käyttöön oton myötä.
"Lentoyhtiöt puskevat sen asiakkaalle"
Pohjois-Amerikan lentoyhtiöissä työskennellyt lentoliikenteen asiantuntija Sami Teittinen arvioi, ettei verolla olisi juurikaan vaikutuksia pitkien matkojen päästöihin, kuten Suomen ja Aasian välisessä liikenteessä.
– En näe, että sillä olisi paljon vaikutuksia loppujen lopuksi lippujen hintoihin tai siihen, lentääkö se lentoyhtiö sen reitin vai ei, Teittinen toteaa.
Teittisen mukaan ajatuksessa voisi olla enemmän hyötyä, jos lentoyhtiöiden asiakkailta kerätyt varat käytettäisiin esimerkiksi kaluston nykyaikaistamiseen ja vähäpäästöisiin polttoainevaihtoehtoihin. Mutta valtiolle kerätyllä rahalla hän ei usko olevan vaikutusta.
– Jos lentoyhtiöt joutuvat maksamaan sen, ne puskevat sen asiakkaalle.